

Sujuvasti suomea ja ruotsia puhuvan Aleksi Flinkin sukujuuret ovat tukevasti niin Ruotsissa kuin Suomessa. Viimeiset 10 vuotta Ruotsissa asunut Aleksi syntyi Kajaanissa, muutti Ruotsiin muutaman vuoden ikäisenä.
”Palasimme takaisin Suomeen jonkin ajan kuluttua. Ollessani toisella kymmenellä muutimme takaisin Tukholman seudulle. Sen jälkeen olenkin ollut Ruotsin puolella.”
Raviurheilu ja hevoset ovat kuuluneet Aleksin elämään jo pienestä pitäen. Kummankin vanhemman puolelta löytyy useampia hevosten kanssa toimineita sukulaisia.
”Ukkini Gunnar Lindeman ja enoni Tenho Lindgren ovat olleet viime vuosina aktiivisimpia sukulaisistani ravipuolella. Ajaminen ja hevosenlukutaito ovat tulleet minulle vähän kuin verenperintönä.”
Aleksille oli jo yläasteikäisenä selvä miltä tuleva työura tulisi näyttämään.
”Eihän siinä ollut muita vaihtoehtoja kuin hevoset ja ravitallilla työskentely.”
Aleksi ei halunnut kuitenkaan lähteä heti peruskoulun jälkeen töihin tallille. Hän haki Solvallan ravilukioon, ja kävi koulua kolme vuotta. Vaikka käytännön hevoshommat olivat jo ennen koulun alkua Aleksilla hallussa, antoi koulu paljon arvokasta oppia hevosten kanssa työskentelyyn.
”Opin todella paljon esimerkiksi hevosen anatomiasta ja ruokinnasta. Koulu oli ilman muuta hyvä käydä. On myös jokin tutkinto suoritettuna, mikäli tulevaisuudessa haluaisi opiskella tai tehdä jotakin muuta”, painottaa Aleksi koulunkäynnin hyödyllisyyttä peruskoulun jälkeen.
Puheen kääntyessä lukioaikoihin, nostaa Aleksi hauskan yksityiskohdan esiin. Aleksi valmentaa töiden ohella muutamaa omaa hevosta. Valmentajauran ensimmäisessä startissa helmikuun lopulla Eskilstunassa tuli heti voitto Hard Stylen kanssa. Vielä erityisemmäksi voiton teki ohjastuksesta vastannut Viktor Malmrot. Nykyisin Svante Båthilla työskentelevä Solvallan kilpailupäällikön Anders Malmrotin poika oli Aleksin luokkakavereita Solvallan ravilukiossa.
”Voitto valmentajana heti ensimmäisessä startissa oli jo elämys sinällään. Yhden parhaista ystävistäni ollessa ohjastajana toi tilanteeseen oman unohtumattoman lisämausteen.”
Aleksin omat valmennettavat asustavat nykyisen työnantajan Mattias Djusen valmennustilalla Hårby Gårdilla vajaa 60 kilometriä Solvallasta lännen suuntaan. Ruotsin nuoremman polven menestysvalmentajiin lukeutuva yli 100 hevosen valmennustallia pitävä Djusen veljeksistä vanhin on ollut Aleksin työnantaja vuoden verran. Ennen Djusea Aleksi oli vuoden verran toisen Solvalla-valmentajan Peter G Normanin luona töissä.
”On hyvä nähdä useamman valmentajan työskentelyä ammatillisen kehittymisen kannalta.”
Heti valmistumisensa jälkeen Aleksi ehti viettää ajanjakson Ranskassa Matthieu Abrivardin luona. Ulkomailla työskentely kiinnostaa jatkossakin nuorta raviurheilun ammattilaista. Pitkällä tähtäimellä oman valmennustallin pito olisi suunnitelmissa.
”Oman tallin pidolla ei ole kovin kiire. Kierretään eri valmentajia, ja opitaan mahdollisimman paljon eri asioita. Uusi reissu Ranskaan kiinnostaisi tottakai. Amerikkalainen raviurheilu vetää kuitenkin vielä enemmän puoleensa tällä hetkellä.”
Nuoresta iästään huolimatta Aleksin yksi keskeisimmistä työtehtävistä Mattias Djusen luona on hevosten kengitys.
”Minulla ei ole kuin neljä passihevosta. Keskityn paljon hevosten kengittämiseen. Välillä lähden raveihinkin mukaan lyödäkseni takaisin kengät ennen kotiinlähtöä paljasjaloin ajetuilta hevosilta. Ei ole niin kiire seuraavana aamuna”, hymähtää Aleksi.
Puheen kääntyessä Aleksin etniseen taustaa, ja sen mahdollisesti aiheuttamiin ennakkoluuloihin, on Aleksilla todella fiksu ja realistinen vastaus.
”Olen tietysti asunut aikuisikäni Ruotsissa. Jollakin tapaa täällä on kuitenkin helpompi pärjätä romanina. En ole kohdannut ennakkoluuloja raviurheilussa. Mielestäni lajin sisällä saa parhaiten arvostusta hyvällä työasenteella. Omasta asenteestahan se on kuitenkin loppujen lopuksi kiinni.”
Aleksi ei ole perheen ensimmäinen Ruotsissa hevosten kanssa ammatikseen työskentelevä. Aleksin eno Tenho Lindgren työskenteli pitkään Fredrik B Larssonilla ja sitä ennen hänen isällään Björn Larssonilla. Nykyisin Arlandan lentokentällä työskentelevä eno valmentaa yhdessä Aleksin kanssa Italiassa syntynyttä Varennen tytärtä Avena Mailia.
”Italialaisen lisäksi minulla on ukkini Kiss Sånna valmennuksessa. Se oli lauantaina kipeä Örebrossa. Sen kilpailuoikeus päättyy kuitenki tänä vuonna Ruotsissa. Ukki halusi minun ottavan tamman kilpailemaan täksi kaudeksi Ruotsiin. Kumpikin valmennettavani yhdistää mukavalla tavalla perhettämme.”

Suomessa Aleksi pyrkii käymään lomillaan tapaamassa sukulaisiaan. Vaikka työpaikka ja arki ovat Ruotsissa, on Aleksilla hyvä käsitys suomalaisesta raviurheilusta. Hienosti tänä vuonna T75-lähdöissä menestyneen Kitzune G.G.:n valmentaja Kyösti Lindgren on Aleksin sukulainen.
”Suomessa palkintotaso on lauantailähdöissä ihan kohdillaan. Taso on kuitenkin kovanlainen Suomessa. Ruotsissa pääset ajamaan jo ihan lounasraveissakin melko hyvistä palkinnoista. Ruotsissa raviurheilun parissa on helpompi toimia ammattimaisesti.”
Vaikka haastattelun aikana on puhuttu Aleksin omista valmennettavista, on startteja ohjastajanakin ehtinyt kertyä vyölle jo reilut 100 kappaletta. Kilvanajo on Aleksin mukaan oivallinen mauste hevosten kanssa työskentelyyn. Valmentaminen tuntuu kuitenkin omimmalta Aleksille.
”Lähden toki mielellään ajamaan kilpaa. On ollut mukava saada ajaa Mattiaksen hevosia. Mikäli jossakin vaiheessa aloitan oman tallin pidon, haluaisin ajaa omilla valmennettavillani. Pelkkä ohjastajana raveissa kiertäminen ei ole minua varten.”