Maiju Petriläinen lähti taas reissun päälle ‒ edellinen ”kesä” kesti kolme vuotta
Ranskalainen raviurheilu on jättänyt Maiju Petriläiseen lähtemättömän vaikutuksen sen jälkeen, kun hän kymmenisen vuotta sitten lähti sinne ensimmäisen kerran. Nyt kesäpesti ei kuitenkaan vie Ranskaan.Tilaajalle
Maiju ja hänen koiransa Lili ovat tottuneita reissaajia. Nyt kaksikko tutustuu Ruotsin ja Norjan raviurheiluun. Kuva: Maiju Petriläisen albumiMaiju Petriläinen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt nähdä ja kokea useamman eurooppalaisen ravimaan.
”17-vuotiaana lähdin ensimmäistä kertaa kesätöihin Ranskaan. Se kesä kesti muuten kolme vuotta”, muistelee Maiju nauraen yli 10 vuoden takaisia aikoja.
Maijun hevosinnostus on hänen omien sanojensa mukaan perua äidinisältä Tapani Äikkäältä. Maiju vietti jo pienenä paljon aikaa isoisänsä luona.
”Vähän vanhempana olin paljon Teijo ja Kaija Aholan tallilla. Heiltä sain todella paljon arvokasta oppia niin hevosten valmennuksesta kuin hoidosta.”
Talvimeetingin aikaan ravit alkavat melko aikaisin, ja olemme takaisin kotitallilla hyvissä ajoin. Ruotsissa ja Suomessa ravit painottuvat paljon iltaan.
Kolmen vuoden Ranskassa olon aikana Maiju pääsi kiertämään Euroopan ravimetropoleja Suomessa syntyneen menestysravuri Le Cannibalen kanssa. Tutuiksi tulivat niin Italian suurimmat raviradat kuin myös Vincennesin talvimeetingin voittajakehä.
”Ranskalainen raviurheilu jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen. Halusin kuitenkin palata takaisin Suomeen välillä.”
Suomeen palatessaan Maijulla oli tarkoitus siirtää hevoset harrastukseksi töiden ja opiskeluiden ohella. Asemapaikka löytyi Mikkelistä, jossa Maijun äidin pitää suurta lypsykarjatilaa miehensä kanssa.
”Minä olen kuitenkin sen verran meneväinen sielu, että maltoin olla vain muutaman vuoden aloillani Suomessa. Äitini on tottunut minun menemisiini ja tulemisiini. Välillä olen jättänyt hänelle tavarani säilytykseen lyhyellä varoitusajalla. Olen minä joskus tullut hevostenkin kanssa hänen pihaansa.”
Veri veti kuitenkin takaisin ulkomaille, ja seuraavaksi Maiju oli kesällä 2018 Alessandro Gocciadoron hevosten kanssa Ruotsissa.
Ranska houkutteli kuitenkin. Seuraava talvi kuluikin Björn Goopin Ranskan filiaalissa töissä. Ranskan raviurheilusta pitävän Maijun mukaan yksi myönteisimmistä asioista hevosenhoitajan näkökulmasta Ranskassa ovat työajat talvimeetingin aikaan. Normandiasta käsin työskennellessä talvella käydään kilpailemassa pääosin Vincennesissä.
”Talvimeetingin aikaan ravit alkavat melko aikaisin, ja olemme takaisin kotitallilla hyvissä ajoin. Ruotsissa ja Suomessa ravit painottuvat paljon iltaan. Työpäivät venyvät väkisellä pitkiksi.”
Talvimeetingin päätyttyä Maiju siirtyi takaisin Gocciadoron palvelukseen. Hienosti Pohjoismaissa viime vuosina menestynyt valmentaja kilpailuttaa monia hevosia Vincennesin talvimeetingissä.
”Olin itseasiassa talvella muutaman kuukauden Gocciadoron hevosten kanssa Ranskassa kilpailemassa. Minun on kuitenkin helppo toimia Ranskassa, kun tiedän systeemit ja paikalliset käytännöt.”
Italian ajasta Maijulle jäi muistoksi vanha passihevonen Acciaio. 2016 syntynyt ori voitti Maijun hoitamana kolmevuotiaiden lämminveristen Breeders Course-finaalin Jägersrossa kesällä 2019. Lähes 200 000 euroa ansainnut ori siirtyi Maijun omistukseen vuosi sitten. Kilpailuissa Acciaio ei kuitenkaan Suomessa koskaan nähty.
”Siltä leikattiin viime syksynä etupolvet. Kimmo Elfving antoi valmiiksi heikon ennusteen toipumiselle. Päätin antaa hevoselle mahdollisuuden tähän kevääseen saakka.”
Acciaion toipuminen ei sujunut Maijun toivomalla tavalla. Niinpä persoonallinen ori siirtyi vihreämmille laitumille reilu viikko sitten lauantaina. Maijulla oli raskaalle päätökselle kuitenkin hyvin realistiset perusteet. Hevosen etu ajoi omien tunteiden edelle.
”Oriilla oli omat persoonalliset tapansa. Senhän takia minä sen tänne Suomeen sainkin, etteivät siellä Italiassa oikein enää jaksaneet sen kanssa.”
”Lupasin hevoselle sen tullessa Suomeen, ettei sen koskaan tarvitse lähteä kiertoon muille talleille. Pidin lupaukseni, ja minusta tämä oli oria kohtaan kaikkein suurinta rakkautta päästää se pois vaivojensa takia. Se oli Le Cannibalen jälkeen tärkein hevonen minulle.”
Toivoin saavani mustan oriin, mutta sain sitten punaisen tamman. Jotakin meni tilauksessa pieleen.
Ilman hevosta Maiju ei kuitenkaan jäänyt. Tällä hetkellä omistuksessa on kuusivuotias Roseland. Hienosti kolmevuotiaana Olli Henttosen valmennuksesta käsin menestynyt tamma selvitti tiensä Maijun valmennuksesta käsin Villinmiehen Tammakilvan finaaliin. Sieltä karsintansa voittanut tamma joutui jäämään sairastumisen jälkeen pois.
Nelivuotiskauden jälkeen kilpaileminen on ollut katkonaista. Nyt tunnelin päässä näkyy valoa. Maijun ulkomaille lähdön vuoksi Satu Juntusen valmennukseen siirtynyt Roseland avannee kautensa piakkoin.
”Se tuntui tosi hyvälle ajaessani sillä jokunen päivä sitten. Mikäli kaviourilta ei tule enää menestystä, astutan sen.”
Roselandilla on erityinen paikka Maijun elämässä. Tamman isä on Maijun entinen passihevonen Le Cannibale. Maiju sai oriin omistajilta palkkioksi ilmaisen varsamaksun oriille.
”Harjuojan Mika vinkkasi minulle Roselandin emästä Annie’s Songista. Toivoin saavani mustan oriin, mutta sain sitten punaisen tamman. Jotakin meni tilauksessa pieleen”, Maiju naurahtaa.
Oli helppo muuttaa kesän suunnitelmia päästessäni kiertämään huippuhevosen kanssa raveissa.
Haastattelua tehdessä Maiju on juuri saapunut eteläiseen Ruotsiin Jägersron raviradalle. Muutamaa päivää aiemmin tullut puhelinsoitto muutti kesän suunnitelmat. Alkuperäisenä suunnitelmana oli kiertää kesä tuttujen luona eri puolilla Eurooppaa.
”Soittivat Gocciadoron tallilta, josko voisin huolehtia Bengurion Jetistä kesän ajan. Työni päiväkodissa Sipoossa loppuivat toukokuun lopulla. Oli helppo muuttaa kesän suunnitelmia päästessäni kiertämään huippuhevosen kanssa raveissa.”
Sunnuntaina viisivuotias Bengurion Jet starttaa Oslo GP:ssä. Norjan kisan jälkeen Maiju suuntaa passinsa kanssa Kolgjinien tilalle Vombiin Malmön lähelle.
”Eiköhän Jubileumspokalen ole heidän tavoitteensa elokuun puolessa välissä. Oli puhetta kolmen kuukauden kilpailureissusta Gocciadoron kanssa.”
Maiju Petriläinen menee päivä kerrallaan, eikä halua tehdä sen suurempia suunnitelmia syksyn varalle.
”Ajattelin miettiväni kesän aikana mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Veri vetää tietyllä tapaa hevoshommiin. Ranska on kuitenkin käytännössä ainoa ravimaa, jossa haluaisin tehdä ravihommia. Viihdyin kuitenkin tosi hyvin työssäni päiväkodissa. Katsotaan, mihin elämä kuljettaa.”
Tähänastiseen elämäänsä Maiju on kuitenkin todella tyytyväinen. Hän on tyytyväinen mitä on saanut kokea reilun kymmenen vuoden työtaipaleensa aikana.
"Olen onnellinen että olen saanut työskennellä ja reissata ympäri Euroopan hienojen hevosten kanssa. Minulla on ollut hyvät työnantajat, jotka ovat luottaneet minuun.”
Juttua muutettu 12.6. kello 12.42: Korjattu virheellinen maininta Le Cannibalen voittosummasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
