Hevosmatkailulta halutaan elämyksiä ja oheispalveluita – Hevosyrittäjät toivovat kunnilta yhteistyötä ja reittejä

Hevosmatkailija on tyypillisimmin keski-ikäinen nainen, joka haluaa saada ystävällistä palvelua, ratsastaa luonnon keskellä, kenties päästä uittamaan hevosta ja nauttimaan ratsastuksen jälkeen maukkaasta ruoasta. Tällainen kuva piirtyi viime vuonna Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä.

Kyselytutkimuksena tehdyn työn mukaan vastaajia kiinnostavat hevoset ja ratsastaminen loman aktiviteettina ja ne halutaan kokea siistissä, silmää miellyttävässä ympäristössä, jossa hevosia kohdellaan hyvin ja jossa asiakaspalvelu on ystävällistä ja laadukasta. Asiakkaat toivovat näkyvämpää markkinointia ja helpommin löydettäviä tietoja yrityksestä.

Jaana Koivisto teki viime vuonna valmistuneen biotalouden opinnäytetyönsä Business Kangasalan Hevosvoimainen Kangasala -hankkeelle. Työn keskiössä oli luontomatkailunäkökulma ja luonnossa kulkevat ratsastusreitit. Kyselyyn vastasi 211 ratsastusmatkailusta kiinnostunutta henkilöä. Vastaajista 97 prosenttia oli naisia ja suurin osa harrasti ratsastusta säännöllisesti.

Hevosmatkailu kiinnostaa kyselyn mukaan ennen kaikkea 26-55-vuotiaita naisia ja näistä vielä erityisesti 36-45-vuotiaiden ikäryhmää.

Asiakaskyselystä selviää, että hevosmatkailun kulmakiviä olivat myös asiakkaan iän ja taitotason huomioon ottaminen palvelussa sekä ratsastuspalvelun turvallisuus. Vaarallisten kohtaamisten – esimerkiksi maastopyöräilijöiden ja moottoriajoneuvoilla liikkuvien kohtaamiset ratsastusryhmän kanssa – välttäminen nousi yhdeksi teemaksi vastauksissa.

Tutkimustuloksissa todetaan, että hevosyrittäjät joutuvat arjessaan suunnittelemaan, minne asiakkaiden kanssa voi ratsastaa siten että pystyy takaamaan kauniit maisemat ja hyvän retken turvallisesti. Koivisto toteaa yhteenvedossa, että hevosyrittäjän harvemmin kannattaa markkinoida ratsastusretkiä, jollei hän pysty hyvää ja turvallista retkeä takaamaan.

Hevosyrittäjät korostavatkin yhteistyötä kunnan kanssa ratsastusreittien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Kestävän luontomatkailun näkökulmasta reittien tulisi olla ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttavia ja matkailupalveluiden helposti saavutettavia.

Koiviston selvitystyö antaa vinkkejä, joilla hevosalan yrittäjien, kunnan ja maanomistajien yhteistyötä voitaisiin kehittää. Yrittäjät toivoivat sekä kunnilta että maanomistajilta tiiviimpää yhteistyötä ja mahdollisuuksia verkostoitua. Koiviston mukaan kunta tai kaupunki voi olla tässä tärkeässä roolissa, tuomassa keskusteluun sekä hevosmatkailutoimintaa ja muuta luontomatkailua toteuttavat yritykset, oheispalveluiden tuottajat sekä alueen maanomistajat, joille metsien virkistyskäyttö voi olla uudenlainen mahdollisuus saada tuottoa metsästään.

”Talousmetsien ottaminen entistä enemmän luontomatkailun käyttöön vaatii puuntuotannon rajoittamista, mutta ei kuitenkaan sen täydellistä lopettamista. Metsien hoidon kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja hoitotapojen valinnalla voidaan edistää metsien käyttöä luontomatkailukohteina, mutta se vaatii metsänomistajille kohdennettavia taloudellisia kannustimia ja yhteistä luontomatkailun kehittämistä”, Koivisto summaa opinnäytetyössään.

Kunnan tai kaupungin positiivinen asenne hevosalaa kohtaan oli erittäin tärkeää toimijoille, se lisää heidän kokemuksensa mukaan myös muiden tahojen myönteistä suhtautumista alaan ja sen huomioimiseen. Yli viidensadan hevosen Kangasalla hevosalaan liittyvien yritysten ja palveluiden määrä on kasvusuunnassa. Hevosvoimainen Kangasala -hankkeessa järjestettiin viime vuonna lukuisia hevostapahtumia ympäri maaseutumaista kaupunkia.

Ratsastusreittien hyödyntäminen luontomatkailukohteina Kangasalla -opinnäytetyö verkossa