Ratsastuslukiot vetävät opiskelijoita Suomen eri kolkilta – ”En tiedä olisiko meillä lukiota ilman ratsastuslinjaa”

Ruoveden lukio juhlii tänä syksynä 25-vuotistaivaltaan ratsastuslukiona. Lukion lehtori Arto Martikainen kertoo, että lukiossa ratsastuslinjalaisia on vuodesta riippuen yleensä reilu kolmannes opiskelijoista, noin 40−50 opiskelijaa vuodessa.

”Ratsastuslinja on mahdollistanut lukiomme pysymisen kaksisarjaisena Ruoveden pienessä maalaiskunnassa. En tiedä olisiko meillä lukiota ilman ratsastuslinjaa”, Martikainen sanoo.

Hän toteaa, että lukion säilymisen lisäksi noin neljän tuhannen asukkaan kunnalle on tärkeää myös saada kuntaan nuoria opiskelijoita.

”Lukiolaiset jäävät monesti Ruovedelle töihin, ainakin kesäisin. Ratsastuslinjan olemassaolo on muokannut koulua hyvin paljon.”

Ratsastus ei ole ainoa erikoislinja Ruovedellä. Kahdeksan vuoden ajan on opiskelijoita otettu vuosittain pieni ryhmä eläinlääketieteelliselle linjalle. Uutuutena lukiossa työstetään opiskelijoiden ideasta syntynyttä maa- ja metsätalouslinjaa. Martikaisen mukaan paikkakunnalla on paljon poikia, joita kiinnostaa maatalousopintojen ja lukion yhdistäminen.

Martikainen toteaa, että Ruoveden lukiolla on koettu erikoistumisen olevan ”lähes pakko”, jotta pikkukunnan lukioon saadaan opiskelijoita. Opiskelijoita Ruovedellä onkin kymmenistä eri kunnista maan eri kolkilta. Kauimmaiset opiskelijat ovat muuttaneet Lapista Ruovedelle ratsastuslinjan houkuttelemina.

”Meille tulijat eivät ole halunneet isoon kaupunkilukioon. He arvostavat rauhaa ja pieniä opetusryhmiä. Lukiossamme on erittäin innostuneet opettajat, me satsaamme opiskelijoihin keskimääräistä enemmän ja positiivinen kierre tarttuu koko koulun väkeen”, Martikainen iloitsee.

Ruovedellä opiskelijat asuvat lukion ratsastusopinnot tarjoavan Ruoveden ratsutallin läheisyydessä kunnan kohtuuhintaisissa opiskelija-asunnoissa. Opiskelukoti tallin tuntumassa mahdollistaa Martikaisen mukaan sen, että ratsastuslinjalaiset saavat lähes ympärivuorokautisesti elää ja hengittää ratsutallin elämää. Harrastamisen sivussa he suorittavat tallilla 12 opintopisteen edestä lukio-opintojaan.

Ratsastuslukiossa opiskelijat saavat elää ja hengittää tallielämää, sillä sekä kuvan Ruovedellä että Karijoella opiskelijat asuvat kunnan vuokra-asunnoissa tallien lähellä. Kuva: Arto Martikainen

Suomen ensimmäinen ratsastuslinja perustettiin 90-luvulla Rautalammille ja Ruovesi seurasi perässä. Ratsastuslukio löytyy myös Kuhmoisista, Virolahdelta ja tuoreimpana tämän syksyn tulokkaana Kristiinankaupungista.

Karijoella sijaitsevan Suupohjan ratsastustallin yrittäjä Sanna Illi esitti Kristiinankaupungin koulutuspäättäjille ehdotuksen ratsastuslinjan perustamisesta kaupungin lukioon.

”Sain idean, kun kuulin että ruotsinkielisessä lukiossa on vähän oppilaita ja tiesin, että alueemme ruotsinkieliset usein lähtevät Ruotsiin esimerkiksi Flyingeen käymään lukiota ja opiskelemaan hevosalaa”, Illi kertoo.

Sekä suomen- että ruotsinkielinen lukio ottivat idean innostuneena vastaan. Illi toteaa, että Kristiinankaupungilla, Karijoen kunnalla ja Illin yrityksellä Suupohjan Ratsutallilla on yhteinen tahto kehittää ratsastuslinjaa.

Kaupungin lukiot ovat pienehköt ja niissä saa Illin mukaan yksilöllistä opetusta. Suupohjan talli tarjoaa opiskelijoille hänen mukaansa mahdollisuudet treenata tavoitteellisesti omalla hevosella ja ratsastuskoulun puolella kehittää omia ratsastustaitojaan. Karijoen kunta on vuokrannut asuntojaan Myrkyn rivitaloista lukiolaisille.

”Erikoistuminen tuo varmasti lisää oppilaita ja uudet oppilaat piristävät lukion työilmapiiriä. Samoin lukiolaiset ovat piristäneet Myrkyn kylänraittia ja kylällä käy taas ihana kuhina.”