Ruotsi nielaisi Tanskan raviurheilun – voisiko sama tapahtua Suomessa?

Viime viikolla Tanskan suunnalta vuoti julkisuteen jo ennen virallista julkistusta mielenkiintoisia uutisia. Ruotsin ja Tanskan raviurheilupäättäjien yhdessä neuvottelema Vision Öresund -suunnitelma mullistaisi toteutuessaan Öresundin alueen raviurheilun tulevaisuuden.

Kööpenhaminan legendaarisen Charlottenlundin raviradan kilpailutoiminta aiotaan suunnitelman mukaan lopettaa jo ensi vuoden lopussa. Vuodesta 1891 lähtien samalla paikalla olleen radan alueelle kaavaillaan mediatietojen mukaan uudisrakennuksia.

Tanskan pääradalla ajetaan ensi vuonna 31 kilpailupäivää. Vuodesta 2027 lähtien Charlottenlundin kilpailupäivät on tarkoitus siirtää Öresundin salmen toiselle puolelle Ruotsiin, Malmön Jägersron raviradalle. Ravipäivien siirrolla halutaan vahvistaa vuonna 2028 toimintansa aloittavan Jägersron uuden 1400 metrin raviradan asemaa. Aluksi kilpaa ajetaan Jägersron vanhalla radalla Charlottenlundin sijasta.

Malmön keskustan tuntumassa olevan Jägersron uuden raviratahankkeen haasteena on koko ajan ollut hyvien valmennuspuitteiden järjestäminen treenareille. Nyt esitetyssä ratkaisussa Jägersron uudesta raviradasta tulisi pelkästään kilparata.

Kööpehaminan lähellä olevalle Skovbon vanhalle raviradalle olisi tarkoitus rakentaa Ranskan Grosboisin tasoinen valmennuskeskus. Valmistuessaan sen olisi tarkoitus täyttää sekä ruotsalaisten että tanskalaisten valmentajien tarpeet.

Nopeasti ajateltuna tämä vaikuttaa melko loogiselle ratkaisulle. Charlottenlundin ja Jägersron välimatka on vain vajaat 70 kilometriä, Kööpenhaminan alueella maan hinta on korkealla ja Ruotsin puolelle rakennetaan uusi moderni kilparata.

Päätöksentekoprosessi jätti kuitenkin ilmaan kysymysmerkkejä. Tanskan pääradan tulevaisuudesta kävivät keskusteluja Ruotsin puolelta keskusjärjestö Svensk Travsport, peliyhtiö ATG ja Jägersron ravirata.

Tanskaa päätöksenteossa edusti Dansk Hesteväddelöb. Charlottenlundin ravitoimintaa pyörittävä ja sekä Charlottenlundin että Skovbon maa-alueet omistava Det Danske Travselkab syrjäytettiin täysin päätöksenteosta.

On hyvä muistaa Ruotsin ja Tanskan raviurheilulla olevan pitkä yhteinen historia. Vuonna 2000 käyttöön otettu, Kööpenhaminan ja Malmön valtatieyhteydellä yhdistävä Juutinrauman silta helpotti entisestään naapurimaiden kilpailuvaihtoa.

Tanskalaisella raviurheilulla on ollut suuria taloudellisia haasteita koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2018 Ruotsin keskusjärjestö otti tanskalaisen raviurheilun siipiensä alle. Ruotsalaiset ovat maksaneet tanskalaiselle raviurheilulle vuosittain merkittävän määrän toimintatukea, jonka avulla Tanskassa on ollut kohtuulliset toimintaedellytykset.

Alkuperäisen idean mukaan tanskalaisen raviurheilun oli tarkoitus sulautua hiljalleen kiinteäksi osaksi Ruotsin keskusjärjestöä. Keskusjärjestöjen tekemä sopimus oli kytköksissä Ruotsin ATG:n Tanskan markkinoille tuloon vuoden 2019 alusta.

Nyt sopimus on kuitenkin uudelleen neuvoteltavana Ruotsin aloitteesta. Julkisuuteen on tihkunut tietoja, että Charlottenlundin kohtalo olisi ehtona uuden sopimuksen syntymiselle. Asiaa ei ole vahvistettu neuvottelijoiden toimesta, mutta ei ole salaisuus, että useat Ruotsin ravipäättäjät eivät ole varauksettomasti tukeneet yhteistyötä Tanskan kanssa.

Charlottenlundin taustavoimat ovat nousseet barrikadeille. Perinteikkään raviradan kohtalosta ei ole sanottu viimeistä sanaa. Maa-alueen omistavan seuran ei ole ainakaan heti pakko suostua myymään alueitaan. Toisaalta Tanskan totopelistä vastaavat viranomaiset voivat ottaa Charlottenlundin radalta totalisaattorioikeudet pois.

Ruotsalaisten ravipäättäjien mukaan Ruotsi ei ole ollut aloitteellinen Charlottenlundin sulkemisessa. Kyseessä on Ruotsin mukaan tanskalaisten oma prosessi.

ATG:lla on kuitenkin vahva jalansija Tanskassa, ja Ruotsin keskusjärjestö neuvottelee parhaillaan uudesta yhteistyösopimuksesta tanskalaisten kanssa. Vaikka Ruotsi ei suoraan vaikuta tanskalaiseen päätöksentekoon, ei Ruotsin roolia voi poissulkeakaan.

Entä voisiko Tanskassa nyt käynnissä oleva prosessi olla mahdollinen Suomessa?

Suomen tilanne on erilainen kuin Tanskan. Vaikka Suomen Hippos ja ATG ovatkin perustaneet yhteisen peliyhtiön, painotti Hippos ATG:n johtaja Mikael Bäcke suomalaisen raviurheilun saavan tuottonsa uuden peliyhtiön tuloksesta. Ei toimintatukena Ruotsista Tanskan tapaan.

Suomalaisten ravipäättäjien on kuitenkin hyvä olla hereillä tulevina vuosina.

Ruotsin suunnalta on pitkään painotettu yhteispohjoismaisen peliyhtiön muodostamisen tärkeyttä. Vaikka kuinka julkisuuteen kerrottaisiin jokaisen Pohjoismaan päättävän omista raviurheiluun liittyvistä asioistaan, ei Ruotsin vahva asema raviurheilussa luulisi täysin olevan näkymättömissä päätöksentekoprosessissa.

Yhteispohjoismainen peliyhtiö ja raviurheilu ovat tulevaisuuden menestystekijöitä.

Liian sinisilmäinen ei pidä kuitenkaan olla.