Ratsastajainliiton selvitysryhmä vastatuulessa – ”Tässä vaiheessa on parempi olla hiljaa ja katsoa, mitä kaikkea hullua ympärillä tapahtuu”

Ratsastajainliiton vuosikokous pidettiin 19. huhtikuuta. Kokous valitsi työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin tehdä erityistarkastus ja kirjata siitä raportti. Kokouksessa ei juurikaan käsitelty, eikä siinä kirjattu työryhmän työn sisältöä ja oikeuksia, vaan keskustelu keskittyi työryhmän koostumukseen.

Kokouksessa määriteltiin, että raportin tulee olla valmis kesäkuun puoliväliin mennessä, jotta keskeytetyn kevätkokouksen jatko saadaan pidettyä ennen kesäkuun loppua.

Ratsastajainliiton alueiden puheenjohtajisto lähetti liiton hallitukselle tällä viikolla julkiset kysymykset, joissa kannetaan huolta erityistarkastuksesta.

Puheenjohtajisto kysyi tarkastuksen tietosuojasta ja GDPR:n alaisten tietojen käsittelystä, toimeksiannon kohteesta, tavoitteesta ja kustannuksista, selvityksen objektiivisuudesta sekä liiton työntekijöiden ja vapaaehtoisten kuormittumisesta negatiivisen uutisoinnin ja somekirjoittelun takia.

Hallitus vastasi kysymyksiin keskiviikkoiltana. Se vastasi pitävänsä tärkeänä, että tarkastus etenee hallitusti, lainmukaisesti ja liiton edun mukaisesti. Tiedotteen mukaan hallitus on ehdottanut aloituskokousta, sekä pyytänyt työryhmältä tarkastussuunnitelmaa, listausta tarvittavasta aineistoista ja perusteluja luovutettavalle aineistolle.

Liiton vastauksessa todetaan, että hallitus jakaa huolen tietosuojasta ja salassa pidettävien tietojen asianmukaisesta käsittelystä. Siksi tarkastustyöryhmän jäsenten kanssa tehdään kirjalliset salassapitosopimukset ennen tietojen luovuttamista.

Lisäksi ryhmälle luovutetaan taloudellista ja toiminnallista tietoa vain siinä laajuudessa kuin se on perustellusti tarpeen annetun tarkastustehtävän toteuttamiseksi.

Hallitus mainitsee arvioivansa tietojen luovuttamista tarkoitussidonnaisuuden periaatetta vasten ja tarvittaessa kieltäytyy luovuttamasta joitakin tietoja. Hallituksen mukaan erimielisyyksistä luovutettavista tiedoista päättää viime kädessä liittokokous.

Liiton hallitus näkee, että tarkastustyöryhmän tehtävänä on liittokokouksen päätöksen mukaisesti tarkastella Ratsastajainliiton taloutta ja toimintaa, eikä sen tehtävä ole avoin selvitys ilman rajoja.

Hallitus muistuttaa, että tarkastustyöryhmä ei tee päätöksiä eikä käytä toimeenpanovaltaa, vaan raportoi havainnoistaan suoraan seuraavalle liittokokoukselle.

Hallituksen mukaan tarvittaessa uudessa liittokokouksessa SRL:n jäsenten edustajat voivat tarkentaa tarkastustyöryhmän mandaattia.

Lisäksi hallitus mainitsee, että vaikka ryhmä itsessään ei laskuta työstään, on tehtävän tarkastuksen rajaus ja perustelut tärkeä määritellä, jotta lisäkustannuksia ei synny esimerkiksi tilintarkastajien työmäärän lisääntyessä tai mahdollisesti siitä, että hallitus joutuu käyttämään huomattavassa määrin asiantuntijapalveluita muiden muassa tietoturvan ja kaikkien osapuolten oikeusturvan varmistamiseksi.

Tiedotteessa todetaan, että myöskään hallitus ei saa perusteettomasti estää tietojen luovuttamista tarkastustyöryhmälle, jos se tarkastaa myös hallituksen toimintaa, mutta se saa tehdä perusteltuja päätöksiä vastuiden ja velvollisuuksiensa rajoissa.

Työryhmää vetää liiton toiminnantarkastaja Håkan Wahlman, ja jäsenet ovat Päivi Savilahti-Bäckman, Annaliisa Aarnio-Wihuri sekä Niklas Närhinen. Kaikki ryhmän jäsenet kieltäytyivät kohteliaasti kommentoimasta tilannetta MT Hevosille.

”Miten sen kauniisti sanoisi. Tilanne on päällä. Tässä vaiheessa on parempi olla hiljaa ja katsoa, mitä kaikkea hullua ympärillä tapahtuu”, Annaliisa Aarnio-Wihuri muotoilee.

Päivi Savilahti-Bäckman on hieman monisanaisempi.

”Voit lukea liiton tekstistä, ovatko he antaneet meille materiaalia”, hän sanoo.

Savilahti-Bäckman lupaa, että liittokokouksen antama tehtävä työ tulee joka tapauksessa tehtyä.

”Meidät on valittu tähän selvitystehtävään, ja me tehdään se asia”, hän sanoo.

Marjukka Manninen kommentoi tilannetta sähköpostitse. Kuva: Ville Toivonen

Liiton puheenjohtaja Marjukka Manninen selventää MT Hevosille liiton hallituksen kantaa sähköpostitse.

Yhteenvetona hallitus toteaa, että se ei pyri rajoittamaan selvitystyötä, vaan varmistamaan, että työ toteutetaan yhdistyslain ja tietosuojasääntelyn mukaisesti, se on taloudellisesti ja hallinnollisesti hallittusekä ja tuottaa luotettavan ja merkityksellisen lopputuloksen koko jäsenistölle.

”Tämä on sekä selvitysryhmän, jäsenistön että hallituksen yhteinen etu”, Manninen kirjoittaa.

Hän mainitsee, että liiton kevätkokouksessa annettu mandaatti oli sanamuodoltaan väljä. Tämä on osaltaan johtanut erilaisiin käsityksiin selvitysryhmän tehtävästä, laajuudesta ja odotuksista. Hallituksen tehtävänä nähdään tässä tilanteessa olevan huolehtia siitä, että selvitystyö etenee selkeissä ja oikeudellisesti kestävissä puitteissa.

”Vain hallituksella tai viime kädessä yhdistyksen kokouksella on tähän toimivalta”, Manninen viestittää.

Manninen muistuttaa, että liitto voi luovuttaa henkilötietoja vain, jos siihen on laillinen peruste. Tietoja luovutetaan vain välttämättömässä laajuudessa ja selvityksen tarkoitusta toteuttaen. Esimerkiksi työntekijöiden työsopimuksia tai muita vastaavia henkilötietoja ei voida luovuttaa ilman nimenomaista ja laillista perustetta.

”Tämä ei siis ole tahtotila- tai luottamuskysymys, vaan lakisääteinen velvollisuus, josta hallitus ei voi eikä saa poiketa”, Manninen kirjoittaa.

Salassa pidettäviä ovat esimerkiksi työntekijöiden, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden henkilötieto-, palkka-, sopimus- ja työsuhdetiedot sekä muut tiedot, joiden luovuttamiseen ei ole laillista käsittelyperustetta

”Taloudellisia kokonaisuuksia, rakenteita ja periaatteita voidaan tarkastella ilman, että yksittäisiä henkilöitä koskevia tietoja paljastetaan. Tämä mahdollistaa läpinäkyvyyden ilman, että lakia rikotaan”, Manninen kirjoittaa.

Vapaaehtoisille maksetut kulut voidaan toteuttaa koontitasolla ja anonymisoidusti, ilman että yksittäisten henkilöiden tietoja luovutetaan tarpeettomasti.

”Perusoletuksena on edelleen, että liiton toiminta on ollut liittokokouksen hyväksymien sääntöjen ja toimintatapojen mukaista. Jos näitä toimintatapoja halutaan muuttaa, se edellyttää jäsenistön enemmistön päätöstä.”

Koska selvitysryhmälle ei ole liittokokouksessa määritelty budjettia, hallitus pitää vastuullisena pyrkiä ennakolta ehkäisemään tilannetta, jossa yhdistykselle syntyy merkittäviä, ennalta sopimattomia kustannuksia.

Hänen mukaansa huoli ei koske yksittäisiä kuluja sinänsä, sillä yhdistyksen toimintaan sisältyy aina jonkin verran lisäkustannuksia, vaan sitä, että mahdolliset huomattavat kulut ovat ennakoitavissa ja kulujen kattamisesta ja perusteista on yhteinen ymmärrys.

Manninen toteaa, että yhdistyslaki asettaa hallitukselle selkeät velvollisuudet. Hallitus ei saa estää selvitystä eikä valikoida tietoja oman etunsa perusteella.

Vastuunjako menee niin, että selvitysryhmä toimii liittokokouksen mandaatilla, ja hallitus vastaa yhdistyksen hallinnosta, taloudesta ja tietojen luovuttamisesta

”Kumpikaan ei ole toisiinsa nähden alisteinen, vaan molemmat toteuttavat liittokokouksen tahtoa omassa roolissaan. Hallitus ei arvioi selvityksen tarpeellisuutta, sisältöä tai selvitysryhmän motiiveja”, Manninen kirjoittaa.