
Ruotsin ja Norjan kylmäveriravurit ovat käytännössä sama hevosrotu. Myös suurimmat sukulinjat ovat hyvin pitkälti samoja. Ruotsissa ja Norjassa syntyneet kylmäveriset saavat myös osallistua ristiin suurimpaan osaan molempien maiden ikäluokkakilpailuja.
Vaikka kylmäverisille on tarjolla varsin hyvin kilpailumahdollisuuksia ja sitä myötä jaossa reippaasti palkintorahaa, on niiden kasvatus taantunut. Vielä vuonna 2000 Ruotsissa ja Norjassa astutettiin vuosittain yhteensä noin 2 600 tammaa. Nykyisin määrä on 1 400 tamman tietämissä. Samaan aikaan myös sukusiitosaste on noussut huolestuttavasti.
Maiden raviurheilun keskusjärjestöt Svensk Travsport (ST) ja Det Norske Travsällskap (DNT) ovat yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkijoiden kanssa päätyneet siihen tulokseen, että tilanteen korjaamiseksi on parempi tarjota porkkanaa kuin keppiä.
”Sukusiitos lisää riskiä erilaisille vioille ja sairauksille. Ne eivät välttämättä tule esiin ensimmäisessä sukupolvessa, mutta voivat ilmaantua myöhemmin ja vaikuttaa koko populaatioon. Tämän välttämiseksi haluamme lisätä kasvattajien tietoisuutta ja sitoutumista sekä edistää harvinaisempien sukulinjojen säilymistä”, ST:n jalostusjohtaja Christina Olsson kertoo tiedotteessa.
Ehtona on, että varsan sukusiitosprosentti on korkeintaan 3,4.
Tiivistetysti keinoina on antaa enemmän rahaa syntyville varsoille, joiden sukusiitosaste on alhainen, sekä kannustaa olemassa olevaan hevoskantaan nähden erisukuisten orien käyttöä siitokseen.
Christine Olsson korostaa, että myös varsin perinteisten sukulinjojen yksilöt voivat olla sopivia tällaiseen päämäärätietoiseen jalostukseen, vaikka ne eivät poikkeaisikaan suvullisesti nykyisestä valtavirrasta.
Ensi vuodesta lähtien syntyvistä varsoista saa varsapalkkion ja niillä on mahdollisuus ylimääräisiin palkintoihin raviurallaan. Ehtona on, että varsan sukusiitosprosentti on korkeintaan 3,4. Sen voi tarkistaa Breedly.com-palvelusta, jossa voi tehdä myös testiparituksia. Breedly laskee sukusiitosasteen seitsemästä sukupolvesta.
Varsapalkkio: 3 000 kruunua jokaiselle vuoden 2024 loppuun mennessä rekisteröidylle, ehdot täyttävälle varsalle.
Opetuslähtö: 20 000 kruunua ylimääräistä normaalin palkkion lisäksi. Kasvattajalle 4 000 kruunun palkkio.
Koelähtö 2‒3-vuotiaana: 10 000 kruunua ylimääräistä omistajalle ja 2 000 kruunua kasvattajalle.
Kilpailuraha 3-vuotiaana: 5 000 kruunua omistajalle ja 5 000 kruunua kasvattajalle jokaisesta hevosen viidestä ensimmäisestä startista, joissa hevonen sijoittuu hyväksytyn juoksun jälkeen viiden ensimmäisen joukkoon. Maksimissaan siis 25 000 kruunua. Palkinnot lisätään hevosen kokonaisvoittosummaan.
Kriteriumissa tuplapalkinnot: Palkintosumma ja kasvattajaraha tuplana sijoittuneille hevosille sekä Kriteriumissa että Tammakriteriumissa. Tämä koskee vain ruotsalaisia hevosia Ruotsin Kriteriumeissa ja norjalaisia hevosia Norjan Kriteriumeissa. Palkinnot lisätään hevosen kokonaisvoittosummaan.
Edut koskevat vain oreja ja tammoja, eivät ruunia. Tavoitteena on löytää tulevaisuuden siitoseläimiä.
Jalostusarvostelu: Oreista, joilla on matala sukulaisuusaste hevoskantaan nähden, ei tarvitse maksaa hyväksymismaksua (3 875 kruunua) oriarvostelussa, vaan pelkkä ilmoittautumismaksu. Etu on voimassa vuodesta 2023 alkaen.
Siitokseenkäyttömaksu: Oreista, jotka hyväksytään siitokseen ”erisukuisina” ei tarvitse maksaa 3 875 kruunun siitokseenkäyttömaksua ensimmäisenä vuonna siitokseen hyväksymisen jälkeen. CEM-testin maksu pitää hoitaa. Etu on voimassa 2024.
”Erisukuisuus”: Koko hevoskantaan nähden harvinaisemmista suvuista oleva, siitokseen hyväksytty, ori merkitään Breedly.comissa erillisellä infotekstillä.