
Kilpailut alkavat tänään 150 sentin aikaluokalla. Torstaina ja perjantaina hypätään 160-luokka, ja sunnuntaina samaa tasoa kaksi kierrosta henkilökohtaisessa finaalissa.
Keskiviikkoaamuna kolmikymppinen Annina Nordström vastaa puhelimeen omaan rauhalliseen tapaansa. Hän kertoo, että Fuzhou tuntuu energiseltä ja motivoituneelta. Ilma Espanjassa on mainio: aurinko paistaa ja lämpöä on noin 24 astetta.
”Iltapäivällä nähdään, millainen rata siellä seisoo”, hän sanoo.
Nordström toivoo pääsevänsä EM-kilpailussa mahdollisimman pitkälle. Se tarkoittaa, että heti ensimmäisellä radalla on ratsastettava myös aikaa, sillä hitaalla nollallakin jää luokan loppupäähän.
”Muu ei auta, jos haluaa perjantaina jatkaa mukaan. Myös tämän päivän tulos vaikuttaa”, hän muistuttaa.
Silti hypätään aina yksi rata kerrallaan.
”Ei kannata tänään paljoa sunnuntaihin asti ajatella”, Nordström hymähtää.
”Rata se on siinä missä muutkin.”
Stressiä ei ole tarkoitus ottaa, vaikka kyseessä ovat ratsastajan ensimmäiset EM-kilpailut, ja niitä varten hän on uurastanut parikymmentä vuotta.
”Rata se on siinä missä muutkin. Ei pidä ajatella liikaa sitä, missä ollaan, vaan keskittyä rataan”, hän kertoo taktiikaksi.
Nordström on rakentanut esteratsastajan uraansa Saksassa 15 vuoden ajan. Hän pitää siskonsa kanssa estetallia Thedinghausenissa Saksassa. Hänellä on nelivuotias poika, ja poikaystävä on kengitysseppä.
”Meillä on muutamia yksityishevosia, nuoria kasvatetaan ja jonkun verran nuoria hevosia on myynnissä. Katsotaan, mitä niistä tulee ja osaa pidetään pidempään”, Nordström kertoo.
”Se on hienoa tässä lajissa, kuinka voi kasvaa aina jokaisen hevosen kanssa yhdessä.”
Kilpaileminen ei ole hänelle se tärkein asia, vaan työskenteleminen hevosten kanssa.
Fuzhouta hän on ratsastanut seitsemän vuoden ajan, ja yhteistyö menevän ruunan kanssa on jo pitkään ollut vakaata 160-luokkia myöten.
”Se on hienoa tässä lajissa, kuinka voi kasvaa aina jokaisen hevosen kanssa yhdessä.”
Nordström kertoo, että esteratsastus on hyvin koukuttava laji. Kun joskus onnistuu, sitä samaa haluaa lisää ja lisää. Menestyksen toistaminen ei kuitenkaan ole helppoa.
”Kun luulee keksineensä systeemin, joka toimii, kaikki meneekin pieleen. Mutta sitten pitää miettiä ja pohtia, ja on hieno tunne, kun taas onnistuu.”
Työteliäisyyttä lajissa tarvitaan paljon. Vaikka Nordström kuulostaa rauhalliselta ja näyttää ratsastaessaan tyyneltä, hän kertoo olevansa enemmän ADHD-tyyppiä, joka on koko ajan tekemässä jotain. Siitä on etua, sillä tallinpitäjällä ja kilpailijalla on loputtomasti asioita tehtäväksi ja mietittäväksi.
Nordström itse korostaa myös sitkeyden merkitystä.
”Vastoinkäymisiä tässä lajissa on enemmän kuin onnistumisia. Ei voi antaa periksi, vaan pitää koittaa löytää oikea tie.”
Ja kai rohkeakin pitää olla, että uskaltaa hypätä niitä 160 sentin jättimäisiä esteitä ja antaa samalla luottamuksen tunnetta hevoselle?
Nordström vain naurahtaa.
”Kyllä kai rohkeuttakin tarvitaan. Kyllä mä varmaan olen myös rohkea. Ei tuollaisia tule ajatelleeksi”, hän sanoo.
Keskiviikon luokka alkaa kello 16.