Veera Nykänen palasi kilparadoille – ”Motivaatio on ihan huipussaan”

Muistoksi tuli yksi rusetti neljännestä sijasta 105 sentin luokassa Mini Magicin kanssa. Toinen ratsu Relief harjoitteli 75–80 sentin luokissa.

Veera Nykänen kertoo, että kilpailut olivat isot ja kisatunnelmaa riitti. Hänelle itselleen oli tärkeää huomata, että kaikki tuntui hyvältä omassa mielessä ja kehossa kilpailutilanteessakin.

Nykänen kertoo, että hänen paranemisensa on sujunut hyvin myös tuoreen kuvantamisen mukaan. Kesäkuun alussa tapahtuneessa ratsastusonnettomuudessa häneltä murtui useita kylkiluita ja hän sai päävamman.

Takaisin ratsaille hän pääsi nousemaan syyskuussa. Lajiin palaaminen ei ole tuottanut sen enempää fyysisiä kuin henkisiäkään ongelmia, ja Nykänen ehti syksyllä hypätä kotimaisemissa myös maastoesteitä.

”Siellä oli kahden tähden rata pystyssä, ja hyppäsimme Minin kanssa niistä suurimman osan. Ihan hevosta ajatellen halusin mennä, ja että näkee, miten oma silmä toimii isommalla alueella”, hän kertoo.

Hyvin oli mennyt, eikä itseluottamus ollut kadonnut minnekään.

Nykäsen olympiaratsu Sir Greg myytiin syksyllä, joten tulevaan kauteen hän valmistautuu uudessa tilanteessa.

Ykkösratsu on Niina Okkosen kasvattama FWB-ruuna Mini Magic (Mighty Magic - Clinton I), jonka kanssa on tehty ensimmäiset kolmen tähden kansainväliset luokat. Seuraavaksi olisi saatava hevosen mieli paremmin samalle aaltopituudelle ratsastajan mielen kanssa.

”Kun se alkaisi keskittyä olennaiseen, tulostaso saataisiin tasaisemmaksi”, Nykänen sanoo.

Ensi kauden tavoitteina ovat Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailut.

Toinen vanhempi hevonen on tamma Relief, joka tuli huhtikuulla. Se kääntyy 9-vuotiaaksi, mutta kenttähevosena se on vasta alkutekijöissään. Ensimmäinen koulurata käytiin jo tekemässä voitokkaasti naapuritallin pikkukisoissa, mutta hyppäämisen kanssa on vielä paljon harjoittelemista.

Näiden lisäksi tallissa on kaksi kaksivuotiasta ja yksi kolmivuotias sekä kaksi tammaa kantavana.

Muutama hevonen lisää ei olisi pahitteeksi, Nykänen huomauttaa. Hän toivoo, että jatkossakin löytyy kivoja hevosia ja yhteistyökumppaneita, vaikka itsellä ei olekaan laittaa isoja pääomia hevosiin.

Nykäsen ajatus on löytää hevosista tulevaisuuden leipäpuu. Hän on jo opiskellut ratsuttajaksi Ypäjän Hevosopistolla. Valmentaja II -koulutus on tarkoitus aloittaa keväällä. Työ äidin ratsastuskoulussa Teittilän Tallilla ei ainakaan tässä vaiheessa innosta, mutta hän aikoo lähitulevaisuudessa perustaa oman yrityksen ja keskittyä henkilökohtaiseen valmentamiseen sekä ratsutukseen.

Pääroolissa pysyy kilpaurheilu.

Ratsastaja kertoo, että koko kesäkausi poissa satulasta on nostanut motivaation korkealle.

”On kiva, kun nyt on talvitreenikausi. Motivaatio on ihan huipussaan, kun ollut niin pitkä tauko”, hän sanoo.