Vuoden ratsastusterapeutti tietää, että hevonen voi opettaa vaikka puhumaan
Vuoden ratsastusterapeutiksi valittu Maija Hautanen on toiminut 11 vuotta ratsastusterapeuttina ja ehtinyt sinä aikana nähdä monta pientä ihmettä.
Maija Hautanen ja hänen omistamansa terapiahevonen, vuonohevonen Venni. Hautanen osti Vennin kymmenen vuotta sitten äitiyslomalla ollessaan. "Kun näin sen netissä myynnissä, tiesin heti, että se on oikea." Kuva: Maija Hautasen arkistoVuoden ratsastusterapeutin valitsivat äänestyksellä Suomen Ratsastusterapeutit ry:n jäsenet. Yhdistys täyttää tänä vuonna 25 vuotta.
Muuramessa vaikuttava Maija Hautanen aloitti yritystoimintansa nimellä Maijan fysio- ja ratsastusterapia, ja viimeiset puolitoista vuotta yrityksen nimi on ollut KuntoutusKipinä oy. Noin viiden vuoden ajan Hautanen on ollut mukana kehittämässä ratsastusterapeuttien koulutusta.
Vaikka sote-puolelta kuuluu paljon negatiivisia asioita, Hautanen ei suostu synkistelemään.
Hän toteaa, että vaikka maksajista nyt riidellään, kuntoutuspalveluita kyllä tarvitaan tulevaisuudessakin. Ratsastusterapian hyödyt monenlaisessa kuntoutuksessa on todistettu tutkimuksissa moneen kertaan.
Hautanen itse aloitti itse aikanaan ratsastusurheilun parissa, ja hän opiskeli Ypäjän Hevosopistolla hevostenhoitajaksi ja nuorten hevosten kouluttajaksi. Kesät menivät Irlannissa nuorten ja villienkin estehevosten parissa. Silti juuri siellä syntyi ajatus terapeutin ammatista, kun irlantilaisen hevostilan emäntä sanoi Hautaselle, että sinusta tulisi hyvä fysioterapeutti.
”Varmaan se oli se, kun olen sosiaalinen ja tykkään olla vuorovaikutuksessa”, Hautanen miettii.
Pian Suomeen palattuaan hän pääsi fysioterapeuttikouluun ja riittävän työkokemuksen kerryttyä hän haki ratsastusterapiakoulutukseen.
”Jo fysioterapeuttikoulutuksen haastattelussa sanoin tulevalle lehtorilleni, että minusta tulee ratsastusterapeutti. Hän ajatteli, että erikoisosaajia tarvitaan aina”, Hautanen muistelee.
”Ihmiselle tekee hyvää olla luonnon ja eläinten kanssa tekemisissä.”
Ajan ja alan myötä urheiluratsastus on Hautaselta jäänyt, ja nykyään hän katselee hevosia eri silmällä kuin nuoruusvuosina. Häntä ei enää innosta kiihkeä esteratsu, vaan hän miettii, mistä yksilöstä tulisi hyvä työtoveri, joka olisi rauhallinen, maadoittunut ja sosiaalinen.
Hautanen kertoo, että siinä kuin ratsastusterapeutin, myös hänen hevosensa pitää haluta olla asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa.
Ratsastuksen kehoon tuomalla liikkeellä on iso terapeuttinen vaikutus, mutta Hautanen korostaa kokonaisuutta, jonka hevonen osana terapiaa tuo.
Hevosen yksi erityisvoima on lisätä asiakkaan motivaatiota kuntoutukseen. Hautasen asiakkaat ovat pääosin lapsia ja nuoria. Hän kertoo, että ratsastusterapia auttaa heitä esimerkiksi kommunikaation kehittymisessä.
”Motoriikka ja kieli kulkevat käsi kädessä. Kun motoriikka vahvistuu, myös kieli vahvistuu. Mutta myös motivaation voima on tärkeä. Tallilla tapahtuu heille niin tärkeitä asioita, että ne pitää saada sanottua, ja lapset saattavat kotona alkaa viittomaan ensimmäisiä sanojaan, kuten porkkana ja leipä”, Hautanen kertoo.
Hän muistaa 11 vuotta kestäneeltä ratsastusterapeutin uraltaan vain yhden lapsen, jolle ratsastusterapia ei soveltunut.
”Kyllä tässä paljon saa olla mukana ihanissa kasvutarinoissa”, hän sanoo.
”Ihmiselle tekee hyvää olla luonnon ja eläinten kanssa tekemisissä.”
Ainakin toistaiseksi maksusitoumuksia kuntoutuksiin on löytynyt. Hautanen iloitsee myös siitä, että Keski-Suomen hyvinvointialue on ottanut kesäkuun alussa ratkeavaan kilpailutukseensa mukaansa myös ne ratsastusterapeutit, joilla on jokin muu kuin fysio- tai toimintaterapeutin pohjakoulutus.
”Voi olla esimerkiksi sosionomi tai psykologi, mikä tuo kenttään mukaan omat vahvuutensa”, hän sanoo.
Ratsastusterapeuttien koulutus kestää kolme vuotta. Uusin koulutus alkaa ensi vuoden alussa ensimmäistä kertaa Oulussa, minkä toivotaan auttavan pohjoisen ratsastusterapeuttitarpeeseen. Koulutuksen hinta on yli 12 000 euroa, mutta se myös sisältää yli 40 lähiopetuspäivää. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto huolehtii opetustiloista sekä sähköisestä oppimisalustasta ja todistuksista. Koulutuksen käytännön harjoitukset toteutuvat yhteistyötalleilla Oulun seudulla.
Innokkaita opiskelijoita löytyy, vaikka hakijamäärät ovatkin laskeneet muuallakin terapia-alalla.
Hautanen uskoo lujasti alan tulevaisuuteen.
”Ihmiselle tekee hyvää olla luonnon ja eläinten kanssa tekemisissä. Se tarve on rakentunut meihin vuosituhansien myötä”, hän sanoo.
- Osaston luetuimmat
