Porin kilpailupäällikkö Juha Järvenpää kauhuissaan ravien tulevaisuudesta ‒ moni pienempi maakuntarata joutuu todella tiukoille
Kaksi asiaa, jotka puhuttavat raviväkeä paljon tällä hetkellä ovat ensi vuoden kilpailukalenteri ja toimintatuet. Kilpailupäällikkö Juha Järvenpää Porin raveista kokee, että raviradat kantavat tällä hetkellä vastuun urheilun pyörittämisestä ilman avaimia vaikuttaa omiin asioihinsa.Tilaajalle
Numero rintaan ja menoksi! Asia ei vaikuta olevan raviurheilun tulevaisuuden kannalta noin yksinkertainen. Kuvassa lajin mannekiinina Vermossa ruuna Hipassi. Kuva: Terhi Piispa-HelistenRavit ovat Juha Järvenpään mukaan tuhoamassa toimintaedellytyksiään. Järvenpää oli aikaisemmalla urallaan liigamaalivahti jääkiekossa muun muassa Ässissä, Ilveksessä ja KooKoossa.
Juha Järvenpää kuvaili tilannetta MT Hevosille luonnollisesti Porin ravien näkökulmasta, mutta hän käytti esimerkkinä Joensuun ravirataa, joka on taloudellisesti alan vahvimpia. Kyseinen Linnunlahti Joensuussa pakotetaan tulemaan toimeen aiempaa selvästi vähemmillä kilpailupäivillä vuosittain. Sitä ja muita vastaavan kohtalon kokeneita ratoja uhkaa Järvenpään mukaan ”kidutuskuolema”. Kuten koko lajia.
”Katsoopa mitä tilastoa hyvänsä, luvut osoittavat alaspäin.” Porin ravien kilpailupäällikkö Juha Järvenpää
”Ravit ovat henkitoreissaan”, Juha Järvenpää huokaa.
”Katsoopa mitä tilastoa hyvänsä, luvut osoittavat alaspäin. On iso huoli toisaalta millä areenoilla ja toisaalta millä hevosilla sekä harrastajilla lajin tapahtumia jatkossa järjestetään. Jos halutaan pelastaa, on kiire. Nyt laadittu kilpailukalenterin malli yhdessä epäonnistuneen toimintatukimallin kanssa tuhoaa raviratojen ja sitä kautta koko alan talouden hyvin nopeasti.”
Juha Järvenpään mukaan ongelmana on muun muassa se, että vain keskusjärjestöllä on valta tehdä päätöksiä, mutta vastuu on toisaalla. Raviradat järjestävät raveja raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen luoman kalenterin mukaan, mutta jos kilpailupäivä epäonnistuu, on vastuu radan.
Epäonnistuminen taloudellisissa asioissa laskee toimintatukia entisestään. Pahinta nykyisessä toimintatukimallissa on lisäksi, että onnistuminenkin tuntuu laskevan toimintatuen määrää tietyissä tapauksissa. Ei saa epäonnistua, muttei onnistuakaan liioin.
”Kun tuntee alueensa, tietää monesti jo etukäteen, että kilpailutyypit ja päivät, jotka Hippos on meille määrännyt, eivät tule onnistumaan juuri niinä ajankohtina. Kun kysyy perusteluita Hippoksesta, vastaus on: näin on päätetty. Kun kysyy, mitä kilpailumahdollisuuksien putoamisesta kärsivien alueiden harrastajille käy näissä tilanteissa, keskusjärjestöstä vastataan: he voivat nauttia isompien ratojen hyvästä palkintotasosta.”
Erityisen kriittinen Järvenpää on juuri toimenpiteiden perusteluista, jotka eivät tunnu kantavan huolta alan tulevaisuudesta, eivätkä ottavan huomioon ympäröivää maailmaa. Joensuusta esimerkiksi on 440 kilometriä kilpailemaan Vermon muhkeammista palkinnoista. Näinä aikoina, jolloin energian hinta karkaa käsistä, ei tarjottu vaihtoehto tunnu houkuttelevalta.
”Ravien harrastaminen esimerkiksi täältä itälaidalta uhkaa loppua tällaisilla päätöksillä.” Joensuun ravien toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen.
Hippoksen juustohöylä on toiminnan jämäkkyydestä huolimatta käynyt erityisen ahkerasti mainitun Joensuun kilpailupäiviä höyläämässä. Joensuussa ne ovat 10 vuodessa pudonneet eniten: 24:stä 15:een kilpailupäivään vuodessa.
”Kunpa se olisikin prosentuaalinen juustohöylä kaikilta”, harmittelee Joensuun ravien toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen.
”Se olisi helpompi hyväksyä. Niille radoille, joilla on jo valmiiksi melko vähän päiviä, jo muutaman päivän vähentäminen vuodessa näkyy prosentuaalisesti paljon enemmän kuin esimerkiksi useimmilla viikoilla ajavien ratojen tapauksissa.”
”Ravien harrastaminen esimerkiksi täältä itälaidalta uhkaa loppua tällaisilla päätöksillä, vaikka meillä Joensuussa on talous ja paikat kunnossa. Ennen ajettiin enemmän, vaikkei ollut edes ratavaloja. Nyt on ratavalot muttei raveja. Mitä järkeä tässä on? Raviurheilun jatkumisen kipurajoilla meidän seudulla ollaan.”
”Kaikki alat ja bisnekset laskevat tällä hetkellä hiilijalanjälkeään. Raviurheilun ja raviratojen esimerkiksi pitäisi tehdä nyt samoin, vihdoin ja viimein. Ei se, että siirretään talven kilpailupäivä Joensuusta jonnekin muualle samalla seudulla ainakaan laske energiakustannuksia. Sen päivän tilojen lämmityskustannukset ovat samat muualla kuin Joensuussakin. Uudessa mallissa kuitenkin vain tietyt radat ajavat talvikuukausina. Ei kai se ole kestävää kulutusta, että Karjalasta lähdetään viikoittain ajamaan kilpaa kauemmas?”
Porin Juha Järvenpää kiteyttää sanottavansa kolmeen kysymykseen. Hänen näkemyksensä mukaan raviurheilun umpisolmu aukeaa, jos lajin johto osaa vastata pätevästi seuraaviin kysymyksiin ja alkaa toimia sen jälkeen visionsa mukaisesti.
Järvenpään teesit: Mitä raviurheilu on? Onko parempi, että raviurheilussa liikkuu paljon rahaa vai vähän rahaa? Mitä tarkoittaa raviurheilun yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja miksi se on tärkeää?
Tänään myös Kajaanin raviradan toimitusjohtaja Roosa Haataja ihmetteli MT:n haastattelussa väheneviä kilpailupäiviä ja muistutti asian mukanaan tuomista ongelmista. Kajaanin ravirata on yksi niistä, jotka joutuvat vähentämään kilpailupäiviään Suomen Hippoksen leikkurin edessä.
”Oli selvää, että jotain oli tehtävä.” Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Jari Haanniemi
Raviurheilujohtaja Jari Haanniemi Suomen Hippoksen ottaa kritiikkiä vastaan ymmärtäväisenä.
”Seurasin jo ennen Hippoksen työtäni pieniä hevosmääriä raveissa huolestuneena”, Haanniemi aloittaa.
”Oli selvää, että jotain oli tehtävä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman hevostalouden vastuullisuus ja elinvoimaisuus -työryhmän näkemys ja ehdotus oli sama: kilpailupäivien leikkaaminen merkittävästi. Niukkuutta jaettaessa on aina selvää, että kaikki eivät voi olla tyytyväisiä. Jos ajatellaan vaikka rahapelimarkkinan tulevia muutoksia, ymmärretään etteivät vajaat lähdöt voi olla ihanteellinen vedonlyöntikohde. Meidän täytyy kaikista syistä näyttää urheilutuotteena hyvältä.”
Toimintatukien niin sanottua valuvikaa sekä rahoituksen tulevaisuutta Haanniemi kommentoi näin:
”Toimintatukien epäkannustavuuden ongelma on tiedostettu ja viestiä viety eteenpäin maa- ja metsätalousministeriön suuntaan painokkaasti. Yhteistyö ministeriön kanssa on tiivistä, joten toivon, että ajan kanssa asia saadaan virtaviivaisemmaksi.”
”Tulevaisuudessa olemme jälleen uuden edessä, kun rahapelimarkkina uudistuu.” Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää
Vuosi 2024 on lisäksi viimeinen, jolle Suomen Hippos tekee esityksen maa- ja metsätalousministeriölle ravialan rahoituksesta sekä toimintatukien jaosta. Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää näkee alan tulevaisuuden silti positiivisena.
”Uskon, että meidän näkemyksemme rahoituksen kohdentumisessa otetaan siellä jatkossakin huomioon, vaikka esitysoikeus loppuukin ensi vuonna”, Minna Mäenpää toteaa.
”Tulevaisuudessa olemme jälleen uuden edessä, kun rahapelimarkkina uudistuu.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
