Hevostalouden uuden rahoitusmallin valuvika runteli pienen talousalueen isoa hevospitäjää – raviratasarjan esittelyvuorossa Kaustinen

Viikon ykkösraveja isännöivä Kaustinen on ravimielessä monella tavalla viime viikolla 75-isäntäratana esitellyn Turun vastakohta. Kun Turun seutu on talousalueena suuri, mutta hevostalousalueena vähäisempi, Kaustisella ja yleisemmin Keski-Pohjanmaalla tilanne on juuri toisinpäin.

Vain reilun 4000 asukkaan Kaustinen on maakuntaratojen paikkakunnista selvästi pienin. Ilmeisesti pieni talousalue lasketaan Kaustisen rasitteeksi ympäri vuoden ajavien ratojen listauksessa, jossa Kaustinen on yksi niistä radoista, joiden kautta on tarkoitus leikata merkittävästi.

Hevostalousalueena Keski-Pohjanmaa on perinteisesti merkittävä. Maakuntaratojen oman alueen hevos- ja valmentajamäärissä mitattuna Kaustinen on hyvää keskitasoa ja jopa selvästi suurin hevostalousalue, jolle ei ole laskettu uusissa suunnitelmissa edes puolikasta talvikautta. Hevostalousmittareilla Kaustinen on samaa kokoluokkaa kuin Kouvola ja isompi kuin vaikka Turku, Pori tai Forssa.

Alkuvuodesta julkaistussa raviratojen talousvertailussa Kaustinen oli maakuntaradoista jopa melko selvästi huonoin saaden huonoimmat pisteet sekä vakavaraisuudesta että maksuvalmiudesta. Kaustisen talous on ollut otsikoissa, kun syksyllä rata irtisanoi pitkäaikaisen kilpailusihteerinsä Helena Balacin ja viime viikolla uutisoitiin toiminnanjohtaja Anna Paavolan irtisanoutumisesta.

Kaustisen taloutta rasittaa muutama vuosi sitten tehty mittava rataremontti ja muut investoinnit, jotka ovat kasvattaneet radan velkataakkaa. Viime vuonna rata kuitenkin lyhensi velkojaan varsin rivakasti päästen kuitenkin käytännössä nollatulokseen. Radan talous on tiukka, mutta ei kriittinen.

Kaustisen puolustukseksi on myös todettava, että vuodesta 2017 käytössä olleen tukijärjestelmän valuviat ovat koetelleet juuri Kaustisen kaltaisia ratoja. Koska tuet ovat pääosin perustuneet aikaisempien vuosien kustannuksiin, etenkin alkuun tukimalli käytännössä kuritti pienillä kuluilla raveja järjestänyttä Kaustista vielä lisää ja puolestaan suosi ratoja, joilla ei ole ollut tarvetta tai pyrkimystä kulujen karsimiseen.

Nykyinen rahoitusmalli on ollut käytössä vuodesta 2017 alkaen. Ravipäivien määrällä mitattuna Kaustinen on samaa kokoluokkaa Joensuun ja Forssan kanssa, mutta kuten taulukosta ilmenee, tukieuroissa ratojen väliset erot olivat alkuvuosina valtavia. Esimerkiksi vuonna 2018 Kaustinen sai toimintatukea 10 382 euroa per ravipäivä, kun Joensuun luku oli 17 039 ja Forssan 17 278 euroa per kilpailupäivä.

Kuva: Stiina Hovi

Tukien erot ovat viime vuosina tasoittuneet, mutta koko rahoitusmallin aikaa tarkasteltaessa erot ovat edelleen merkittävät. Vuosina 2017–2022 Kaustisella ajettiin 121 ravipäivää, Joensuussa samoin 121 ravipäivää ja Forssassa 129 ravipäivää. Kaustisen toimintatukikeskiarvo per kilpailupäivä on kuudelta vuodelta 15 155 euroa, Joensuun 18 982 euroa ja Forssan 19 917 euroa. Jos Forssalta jätetään pois kuninkuusravivuosi 2022, viiden vuoden ja 111 ravipäivän toimintatukikeskiarvo on 18 273 euroa.

Kaustinen ei ole ollut tukimallin ainoa kärsijä, mutta raviratoja taloudenpidossa leijoniksi ja lampaiksi luokiteltaessa on hyvä muistaa, etteivät asiat ole aina yksinkertaisia. Kuuden vuoden jaksolla ravipäiväkohtaiset tukierot ovat kertautuneet. Nyt raviratojen talousvertailussa viimeiseksi jäänyt Kaustinen on saanut kuudessa vuodessa toimintatukea 463 080 euroa vähemmän kuin talousvertailussa loistanut Joensuu, vaikka radat ajoivat kuuden vuoden jaksolla täsmälleen yhtä monta ravipäivää.

Kuudessa vuodessa kahdeksan ravipäivää Kaustista enemmän ajanut Forssa sai toimintatukea ajanjaksolla yli 700 000 euroa enemmän kuin Kaustinen. Jos laskelmasta jätetään pois Forssan kuninkuusravivuosi 2022, Forssan ja Kaustisen saamien toimintatukien ero on 563 391 euroa.

Kuva: Stiina Hovi

Kaustisen ravirataa peräti 28 vuotta johtanut Sirkka Huopana siirtyi loppuvuodesta 2017 Oulun raviradan johtoon. Hänen jälkeensä Kaustisella on ollut vaihtuvuutta, sillä viime viikolla irtisanoutunut Anna Paavola oli jo kolmas toiminnanjohtaja Huopanan lähdön jälkeen. Sirkka Huopanan seuraajaksi valittu Petri Kivelä oli pestissä vain muutaman kuukauden. Kivelän jälkeen toiminnanjohtajana oli reilut kolme vuotta Jyri Ahonen, ja Anna Paavolan aika Kaustisen toiminnanjohtajana kesti reilun vuoden.

Vaikka Kaustisen taloustilanne on tiukka, alueella on myös monia vahvuuksia. Raviradan yhteydessä toimiva Kaustisen raviopisto – nykyisin viralliselta nimeltään Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kaustisen toimipaikka – tuo radalle eloa ja elinvoimaa. Sekä Kaustisen radalla että kunnassa ja maakunnassa muutenkin on paljon valmentajia ja hevosia.

Kaustinen on ollut nuorisotyössä Suomen raviratojen uranuurtajia, ja viime vuonna Nikulassa ajettiin Ponikuninkuusravit. Maxelimaa ja Mira Ikosta onnittelemassa elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä raviradan toiminnanjohtaja Anna Paavola. Toholammilta kotoisin oleva Mika Lintilä oli pitkään Suomen Hippoksen puheenjohtaja ja onkin Keski-Pohjanmaan historian kovin ravivaikuttaja. Kuva: Jari Piirala / Suomen Hippos

Raviurheilu on ollut Keski-Pohjanmaalla aina hyvässä huudossa. Paitsi että alueella on paljon hevosia, sinne on myös sattunut todellisia huippuhevosia ja vielä sellaisia, joista raviyleisön on ollut helppo innostua. Alueelle on sattunut Reisjärven supertamma Jixy, Ullavan 1990-luvun legendaarinen voittokone Isla J Brave, Halsuan monet menestyshevoset ja tietysti Kaustisen omat huippuhevoset värikkäistä puheistaan tunnetun Paavo Lahden Paavin-Pojan, Kaustisen ravitoiminnan voimahahmoihin kuuluneen Alpo Puumalan sympaattisen miniori Liptuksen sekä monella muullakin hevosella mainetta niittäneen Pertti Rantalan ravikuningatar Totinan johdolla.

Ravit ovat olleet ja ovat edelleen Kaustisella merkittävä tapahtuma, ja varmasti kaikki paikalliset tietävät koska Nikulassa ravataan. Alueen menestyneet raviurheilijat tunnetaan Veli-Erkki Paavolan ja Rainer Björkrothin johdolla ja alueen yritykset on perinteisesti saatu hyvin mukaan raviurheiluun.

Kaustisen oma poika Veli-Erkki Paavola on ajanut urallaan 2300 voittoa ja saavuttanut muun muassa kuningatarkisan voiton oman tallin Milialla vuonna 2005. Kuva: Mia Mäki-Maunus

Ensimmäiset ravit Kaustisen Nikulan radalla järjestettiin jo 14.8. 1910. Pitkään ravitoiminta kuitenkin oli varsin pienimuotoista, eikä maakuntaradan saaminen Kaustiselle ollut mitenkään itsestään selvää, onhan Keski-Pohjanmaan suurin kaupunki vajaan 50 kilometrin päässä Kaustiselta oleva Kokkola, jossa ravattiin maakunnan ensimmäiset Kuninkuusravit vuonna 1957.

Kun raviurheilu kasvoi 1970-luvulla räjähdysmäisesti, oli selvää, että ravitoiminnan kehittämisen panokset pitää pienessä maakunnassa keskittää yhteen paikkaan. Kokkola ja Kaustinen kilpailivat vuosien ajan siitä, kumpaan maakuntarata lopulta saataisiin, ja 1970-luvun lopussa vaaka kallistui Kaustisen hyväksi.

Kaustisen hyväksi asia ratkesi monesta syystä, mutta ei vähiten siksi, että paikkakunnalla oli ns. hönkä päällä. Avainasemassa olivat Kaustisen Seudun Raviseuran tuon ajan – ja monien myöhempienkin aikojen – puuhamiehet Jorma Kangas, Hanssi Paavola, Alpo Puumala, Aarre Virkkala ja Hannu Virkkala.

”Teitä on täällä jo viisi alta kolmekymppistä nuorta miestä intoa puhkuen ja tulevaisuuteen uskoen todistamassa voimaanne, joten johtopäätöksen tekeminen ei liene vaikeaa”, Terttu Hanhikosken kirjoittamassa 100 vuotta Nikulan radalla -kirjassa muistellaan kokkolalaisten summanneen viimeisen asiaa käsitelleen kokouksen. Kokkolan raviväen aktiivisimmat puuhahenkilöt olivat kirjan mukaan seitsemänkymppisiä veteraaneja.

Paikallisen yhteisymmärryksen löydyttyä Suomen Hippos lähti tukemaan Kaustisen kehittämistä maakuntaradaksi. 1978 perustetun katsomoyhtiön osakkeita merkitsi yksityisten ihmisten lisäksi kuusi kuntaa, yksitoista paikallista raviseuraa ja kolme pankkia. Uusi katsomo rakennettiin eri puolelle rataa kuin vanha, jolloin entinen takasuora muuttui etusuoraksi. Viralliset vihkiäisravit järjestettiin 14.9. 1980.

Kuninkuusravit Nikulassa on järjestetty vuosina 1985 ja 2002, ja normaalirytmissä Kaustinen olisi kolmannen kerran järjestämisvuorossa viimeistään näinä aikoina. Vuonna 2020 Kaustinen olikin hakemassa Kuninkuusraveja, joiden järjestämisoikeudet olivat tuolloin jaossa vuosille 2023–2025. Kaustinen haki Kuninkuusraveja yhdessä Powerparkin raviradan kanssa, ja kisat olisi ajettu Kaustisen sijaan Powerparkissa.

Yhteishakemus ei kuitenkaan menestynyt Hippoksen hallituksen ja valtuuskunnan käsittelyissä. Kuninkuusravien järjestämisvuoroihin liittyy Kaustisen osalta muutakin dramatiikkaa, sillä vuonna 2020 Kaustinen irtaantui Pohjoisen Ravialueen yhteistyöstä, ja syyksi tulkittiin Oulun raviradan toiminta Kuninkuusravien hakuprosessissa. Kaustislaisten mukaan Oulun kanssa oli tehty herrasmiessopimus ettei Oulu hae Kuninkuusraveja ennen kuin edellä järjestämisvuorossa ollut Kaustinen oli ne saanut, mutta Oulu haki – ja sai – vuoden 2025 kisat samalla hakukierroksella, jolla Kaustinen yhdessä Powerparkin kanssa jäi ilman kisoja.

Runsas vuosi sitten Kaustinen palasi Pohjoinen Ravialue ry:n jäseneksi. Ravialueissa Kaustinen kuitenkin kuuluu väli-Suomen ratoihin yhdessä Jyväskylän, Seinäjoen ja Ylivieskan kanssa.

Pikantti yksityiskohta yhteistyössä on, että Kaustisen Seudun Raviseuran puheenjohtaja, ammattiohjastaja Ville Pohjola on kilpailijana boikotoinut samaan ravialueeseen kuuluvaa Jyväskylää jo vuosia.