113 vuotta sitten tehty kauppa on varmistanut turkulaisen raviurheilun tulevaisuuden – raviratojen esittelyvuorossa Turun Metsämäki

Raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippos julkisti reilu kuukausi sitten tuoreet linjauksensa ympäri vuoden ajavien ratojen vähentämiseksi. Suunnitelman mukaan läpi koko talven ajavia ratoja olisivat Vermo, Teivo, Lahti, Jyväskylä, Seinäjoki, Oulu, Kuopio sekä Turku.

Näistä kahdeksasta tänä lauantaina T75-raveja isännöivä Turku on ravitalousaluetta mittaavilla luvuilla selvästi pienin. Maakuntaratojen alueiden valmentaja- ja hevosmääriä mitattaessa Turun sijoitus on toisella kymmenellä eikä kahdeksan joukossa. Esimerkiksi naapuriratoihinsa verrattuna Turun luvut ovat jokseenkin samaa luokkaa kuin Porissa ja Forssassa.

Turun vahvuutena on tietysti iso talousalue. Turku on yksi Suomen kolmesta kasvukeskuksesta, ja pääkaupunkiseutuun ja Tampereeseen verrattuna Turun raviurheilu on selvästi vakaimmalla pohjalla. Kun Teivo ja Vermo tahoillaan neuvottelevat vuokrasopimustensa jatkamisista isäntäkaupunkiensa kanssa, Turussa tilanne on rauhallisempi. Metsämäen nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2046 asti.

Hannu Nivola on suomalaisen ravipolitiikan merkkihahmoja. Kuva: Carolina Husu

Metsämäen puheenjohtajana oli pitkään suomalaisen raviurheilun raskaan sarjan vaikuttajiin lukeutuva Hannu Nivola. Hän on ollut Suomen Hippoksen hallituksessa vuodesta 2008 alkaen ja on nykyisin Hippoksen varapuheenjohtaja.

Turun Hippoksen puheenjohtajan paikalta Nivola erosi lokakuussa 2020, kun Suomen Hippoksessa alettiin silloisen puheenjohtajan Juha Rehulan johdolla kiinnittää entistä enemmän huomiota jääviysasioihin.

Nykyisin Turun Hippoksen puheenjohtaja on Henri Virtanen. Toimitusjohtaja on Eeva Karvonen, joka on ollut tehtävässä vajaat kolme vuotta. Karvonen tuli Metsämäen johtoon Hevosopistolta, mutta hän oli metsämäkeläisille tuttu, olihan Karvonen aikaisemmin toiminut samoissa tiloissa Varsinais-Suomen Hevosjalostusliiton vs. toiminnanjohtajana.

Liiton hommien ja Hevosopiston välissä Karvonen oli eri tehtävissä Suomen Hippoksessa. Hänen kiitellään sisäistäneen hyvin raviratojen nykyisen rahoitusmallin, jonka omaksuminen on tuottanut osalle radoista ja niiden johtajista hankaluuksia.

Eeva Karvonen on toiminut Metsämäen toimitusjohtajana vuodesta 2020 lähtien. Kuva: Ville Toivonen

Myyntipuoli sen sijaan ei perinteisesti ole ollut Turun raviradan vahvuus. Kumppanuusmyyntiä vertailtaessa Metsämäki ei yleensä ole pärjännyt saman kokoluokan radoille, vaikka muuten taloutta onkin pidetty järkevästi.

Valtaosan Metsämäen ajasta radan toimitusjohtajana on ollut Roger Johansson. Vuonna 1979 Metsämäen johdossa aloittanut Johansson jäi pois vuonna 2015, ja vuoden 2016 Kuninkuusravit veti toimitusjohtajana Ilmari Halinen. Roger Johansson palasi Metsämäen johtoon vuonna 2017 ja jatkoi tuota rupeamaa eläkkeelle jäämiseensä vuonna 2020 asti.

Roger Johansson on pidetty ja arvostettu ravi-intellektuelli, joka on muun muassa kirjoittanut Turun Hippoksen satavuotishistoriikin ja on eläkepäivillään perehtynyt ori Kirpun vaiheisiin. Myyntipuoli ei kuitenkaan koskaan ollut Roger Johanssonin ominta aluetta.

Turun ravivuoden kohokohtia on Kasvattajakruunujen lisäksi kylmäveristen Pohjoismaiden Mestaruus, joka on ajettu Turussa vuodesta 2006 lähtien. Viime vuonna kisan voitti Santtu Raitalan ajama Evartti. Kuva: Leena Kahisaari / Suomen Hippos

Turkulaisen raviurheilun muita isoja kaupunkeja vakaamman tilanteen taustalla on vuonna 1910 tehty kauppa, jolla Turun Hippos hankki itselleen Pähkinäisten saariryhmän Turun saaristosta. Hankinnan puuhamiehenä oli Ludvig Fabritius (1854‒1933), joka toimi Turun Hippoksen puheenjohtajana peräti 39 vuotta.

Eläinlääkäri Fabritius oli vakuuttunut laiduntamisen tärkeydestä varsojen kehitykselle, ja Pähkinäisten saariryhmä hankittiin varsalaitumiksi. Alkujaan maa-alueita oli lähes 400 hehtaaria, ja 1940-luvun maanluovutusten jälkeen Turun Hippokselle jäi runsaat 300 hehtaaria.

Kun Turun Kupittaalle 1902 perustettu ravirata jäi 1970-luvulla kasvavan Turun puristukseen, Turun Hippos ja Turun kaupunki tekivät vaihtokaupan. Turku sai 172 hehtaaria maata Pähkinäisistä, Turun Hippos taas vuokraoikeuden noin 40 hehtaarin alueeseen Metsämäellä. Kaupunki maksoi kaupasta vajaat viisi miljoonaa markkaa, mistä osa suoritettiin kaupungin tekemänä työnä. Metsämäen raviradan vihkiäisravit pidettiin 12.3. 1978.

Metsämäen rakentamisen jälkeen Turun Hippokselle jäi reilut 140 hehtaaria Pähkinäisten saaresta. 1990-luvulla siitä lohkaistiin noin 100 hehtaaria luonnonsuojelualueeksi, mutta Turun Hippoksella on edelleen yli 30 hehtaaria maata Pähkinäisissä.

Turun raviradan nykyistä vuokrasopimusta on jäljellä reilusti yli 20 vuotta ja Turun Hippoksella jäljellä sekä maata Pähkinäisissä että maiden luovuttamisesta saaduilla varoilla ostettua muuta omaisuutta. Ludvig Fabritiuksen viisaus on turvannut turkulaisen raviurheilun jo yli sata vuotta ja tekee niin myös monta kymmentä vuotta eteenpäin.

Lähteenä on käytetty Turun Hippos 1894‒1994 -kirjaa.