Suomen raviradat esittelevä juttusarja alkaa: Joensuu on maakuntaratojen Roope Ankka, joka tykkää pitää muskelinsa piilossa

Tänä lauantaina 75-raveja isännöivä Joensuu oli tammikuussa valmistuneessa raviratojen taloudellisessa vertailussa odotetusti kärkisijoilla. Vahvasta taloudestaan tunnettu rata sai täydet pisteet vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta, ja vain toiminnan kokoluokka pudotti Joensuun vertailun ykkössijalta kolmanneksi.

Joensuuta voi kutsua raviratojen joukossa Roope Ankaksi. Pitkään jatkuneen tarkan taloudenpidon myötä raviradan kassassa on satojentuhansien eurojen potti, ja velattoman yhtiön tase ja oma pääoma ovat pitkän matkaa toisella miljoonalla. Vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan Joensuun Ravirata Oy:n vapaa oma pääoma oli yli 600 000 euroa. Joensuun raviradan rahat ovat perinteisesti olleet ”käden ulottuvilla”. Vuoden 2021 tilinpäätöksessä rahaa ja pankkisaamisia oli reilusti yli 500 000 euroa.

Raviratayhtiöllä on kolme omistajaa, Keski-Karjalan Hevosystäväinseura, Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliitto sekä Joensuun kaupunki, jonka omistusosuus on hieman alle 25 prosenttia.

Rata on investoinut olosuhteisiinsa tasaisesti. Viime vuonna tallialueen huoltorakennus tehtiin käytännössä kokonaan uusiksi ja muutenkin olosuhteet ovat hyvin päivitetyt.

Ravirata on aivan Joensuun keskustan tuntumassa upealla paikalla Pyhäselän rannalla. Maa-alueen omistaa Joensuun kaupunki, ja vuosikymmenten varrella radan alueelle on pariinkin kertaan suunniteltu asuinrakentamista.

Ravirata on kuitenkin kiinteä osa Linnunlahden kokonaisuutta ja raviradan alue on elintärkeä osa Joensuun vuotuisen Ilosaarirockin tapahtuma-aluetta. Joensuu onkin Mikkelin ohella parhaiten kiinni ympäristöönsä ja kaupunkiinsa kasvaneita raviratoja Suomessa.

Kuninkuusravit Joensuussa on ajettu viimeksi vuonna 2015. Normaalirytmillä se ei ole hakijaratojen joukossa vielä seuraavalla eli vuosien 2026-2028 Kuninkuusraveja koskevalla hakukierroksella, vaan Joensuun kuninkuusravivuoro olisi noin vuonna 2030.

Pasi Pykäläinen on johtanut Joensuun ravirataa vuodesta 1989 alkaen. Pykäläinen on myös ajanut lähes 700 starttia kilpaa. Kuva: Ville Toivonen

Joensuun raviradan erityispiirteisiin kuuluu, että se on henkilöitynyt harvinaisen voimakkaasti yhteen ihmiseen. Pasi Pykäläinen on ollut Joensuun Ravirata Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1989 alkaen, ja hän on nykyisistä raviratojen johtajista selvästi pisimpään samaa rataa vetänyt toimitusjohtaja.

Pykäläisen poikkeuksellisen vahvaa asemaa raviradan toimitusjohtajana korostaa hänen roolinsa ravipolitiikassa. Pykäläinen on ollut Joensuun raviradan edustajana Suomen Hippoksen valtuuskunnassa vuodesta 2003 alkaen. Hän myös kuuluu – vaikka ei vahingossakaan myönnä sitä ääneen – valtuuskunnan kovinta valtaa käyttävään klikkiin yhdessä muun muassa hyvän kaverinsa, Turun vahvan miehen Hannu Nivolan kanssa.

Joensuu on perinteisesti ollut hyvin edustettuna Hippoksen korkeassa päätöksenteossa. Raviradan aiemmista puheenjohtajista Pertti Puhakka oli Hippoksen valtuuskunnan puheenjohtaja ja Kaisa Tolonen valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Nyt Joensuun alueelta on pitkästä aikaa edustaja Hippoksen hallituksessa, kun Tiina Kuosmanen on viime vuodesta alkaen ollut keskusjärjestön hallituksessa. Joensuun raviradan puheenjohtaja on Jorma Ratilainen.

Outokumpulainen Tiina Kuosmanen on ollut viime vuoden alusta Suomen Hippoksen hallituksessa. Kuva: Carolina Husu

Kilpailupuolella Joensuu näyttää muskeleitaan harkitusti. Radalla on kaksi 75-päivää, joista kevättalven kierroksen nimikisa on perinteisesti huippusuomenhevosten kauden avauskisoihin kuulunut Karjalainen-Ajo 12 000 euron ykkösellä. Joensuun toinen 75-kierros ajetaan keskellä heinäkuuta. Paikka kalenterissa on sinänsä loistava, mutta ravikalenterissa Joensuun kierroksessa on usein eräänlaisen väliviikon makua, osuuhan se perinteisesti St Michelin ja Kuninkuusravien väliin.

Kesän 75-päivän ykköskisa on lämminveristen Joensuu-Ajo. 1990-luvun alussa siitä yritettiin 100 000 markan ykköspalkinnolla nostaa kesän ykköskisojen joukkoon, mutta profiilin nosto jäi tuolloin kertaluontoiseksi. Nykyisin Joensuu-Ajon voittaja saa 10 000 euroa.

Molempien rotujen avoimen tason suurkisojen ristipaineessa Joensuu on hakenut heinäkuun kierrokselleen uutta profiilia suomenhevosten Kuusivuotiskunkulla, jossa voittaja on myös palkittu kymppitonnilla. Joensuu on pyrkinyt erottumaan myös aloittamalla heinäkuun 75-päivänsä tavallisesta poikkeavaan aikaan. Tänä vuonna lauantairavien on määrä alkaa kello 16.

Joensuu voisi halutessaan nostaa nimikilpailujensa profiilia, mutta rata saa pisteet perinteiden kunnioittamisesta. Kuusivuotiskunkku kulkee myös Aarne Rauman Muistoajon nimellä ja syksyisin Joensuussa ajetaan Erkki I. Pesosen Muistoajo.

Nyky-yleisölle herrat ovat vieraita, mutta heidän panoksensa Pohjois-Karjalan hevostalouden edistämiseksi oli korvaamaton. Erkki I. Pesonen (1909-1974) oli Keski-Karjalan Hevosystäväinseuran ja Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton pitkäaikainen vaikuttaja, jonka johdolla hevosyhteisöt ostivat itselleen nykyistä raviradan paikkaa edeltäneen alueen vielä nykyistäkin lähempänä Joensuun keskustaa. Erkki I. Pesosen Muistoajon kiertopalkintona on Herman Joutsenen tekemä arvokas Ihalainen ja Vatanen -patsas.

Yliagronomi Aarne Rauma (1926-2019) taas oli viime vuosisadan merkittävimpiä hevostalousvirkamiehiä ja suomenhevosasiantuntijoita. Lisäksi Aarne Rauma oli arvostettu ja pidetty herrasmies, joka Erkki I. Pesosen tavoin on ansainnut kotiradaltaan kaiken mahdollisen huomioimisen.