Raviratojen taloustilanteesta tehtiin laaja selvitys – kolme rataa erottui selvästi muista

Hevostalouden tukieuroista vastaava maa- ja metsätalousministeriö tilasi viime vuonna selvityksen raviratayhteisöjen taloudellisesta tilanteesta.

Ratojen taloudenpidon priimukseksi osoittautui Joensuun ravirata, joka sai vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta täydet pisteet. Kärkikolmikon muodostivat Joensuun kanssa Kouvola ja Vermo, joka nousi kokonaispisteytyksen ykköseksi saatuaan ylivoimaisesti suurimpana ratana täydet pisteet toiminnan kokoluokasta.

Kärkiradat ovat käytännössä velattomia, ja kun pisteytyksessä korostettiin vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta, aikaisempien vuosien hyvästä taloudenpidosta eli hyvästä kassatilanteesta sai automaattisesti hyvät pisteet. Maksuvalmiutta seuraavilla mittareilla kärkikolmikko oli omaa luokkaansa.

Hiljattain valmistuneessa vertailussa oli mukana 19 maakuntaravirataa pyörittävää yhteisöä, joista 12 on osakeyhtiöitä ja 7 yhdistyksiä. Ratojen lukuja tarkasteltiin viiden vuoden jaksolla 2017-2021.

Laskemissa eri kohtia ja eri vuosia on painotettu erilaisilla kertoimilla. Koronavuosien vaikutuksen lieventämiseksi vuosien 2017‒2019 lukuja on painotettu kertoimella 2, vuotta 2020 kertoimella 1 ja vuotta 2021 kertoimella 1,5.

Taulukon luvut kuvaavat ratojen menestystä eri mittareilla. Radat ovat saaneet jokaisesta kohdasta pisteitä niin, että parhaaseen neljännekseen sijoittumalla pisteitä on saanut 7. Toiseksi parhaaseen neljännekseen sijoittumalla on saanut 5 pistettä, kolmanteen neljännekseen sijoittumalla 3 ja huonoimpaan neljännekseen sijoittumalla 1 pisteen.

Vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta on painotettu kertoimella 1 ja kokoa sekä oman toiminnan kattavuutta ja tulosprosenttia kertoimella 0,5. Kahdessa ensimmäisessä kohdassa maksimipistemäärä on siis 7 ja kahdessa viimeisessä 3,5.

Vakavaraisuutta arvioitaessa pisteytettiin vieraan pääoman suhde omaan pääomaan, suhteellinen velkaantuneisuus, käyttökate suhteessa nettorahoituskuluihin sekä omavaraisuusaste.

Maksuvalmiutta mitattiin nopeaa maksuvalmiussuhdetta arvioivalla quick ratiolla, noin vuoden aikajänteellä maksuvalmiutta arvioivalla current ratiolla sekä rahoitustulosprosentilla. Kokotekijöissä otettiin huomioon liikevaihto, taseen loppusumma vuoden 2021 lopussa sekä investoinnit vuosilta 2017-2021.

Taulukossa esitellyssä peruspisteytyksessä ei ole otettu huomioon Kuninkuusravien vaikutusta. Seurantajaksolla kuninkuusravi-isäntänä oli vuonna 2017 Vermo, 2018 Rovaniemi ja 2019 Lahti. Vuosina 2020 ja 2021 Kuninkuusravit järjestettiin Seinäjoella, mutta koronavuosina niiden talousvaikutus ei ollut lähelläkään toivottua tai totuttua.

Kun luvuista pyrittiin oikaisemaan Kuninkuusravien vaikutus, ykköseksi nousi Kouvola 18,1 pisteellä ennen 17,9 pistettä saanutta Vermoa ja 17,4 pistettä saanutta Joensuuta. Viime vuosien kuninkuusravi-isännistä Lahti tippui oikaistussa versiossa sijalta kahdeksan yhdenneksitoista ja Rovaniemi kuutossijalta neljänneksitoista.

Quick ratio ja current ratio -arvoilla maakuntaradoista selvästi huonoin maksuvalmius oli seurantajaksolla Kaustisella, joka oli heikon puolella molemmilla mittareilla. Current ratio -mittarilla heikon puolella olivat myös Kajaani, Forssa, Lahti, Tampere, Jyväskylä ja Turku.

Pasi Pykäläinen on johtanut Joensuun ravirataa 1980-luvun lopulta lähtien. Joensuu sai ratojen taloudellisessa vertailussa täydet pisteet vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta. Kuva: Ville Toivonen

Tarkastelukauden tulosprosentteja vertailtaessa jakson parhaaseen tulosprosenttiin ylsi vuoden 2019 Kuninkuusravien siivittämänä Lahti, jonka kokonaisluku oli 3,4 prosenttia. Joensuun lukema oli 1,1 prosenttia, Kouvolan 0,6 ja Vermon pitkälti kuninkuusravivuoden 2017 ansiosta 1,3.

Vermo, Kouvola ja Joensuu eivät muutenkaan pompanneet esiin tulosprosenteissa. Kouvolan tulosprosenttia painoi vuosi 2020, jolloin tappiota tuli 7,9 prosentin verran. Tuolloin korona kuritti yhteiskuntaa ensimmäistä vuotta, mutta Kouvola panosti Kymi GP:n järjestelyihin lentokuljetuksineen normaaliin tapaan.

”Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tällaisia asioita pitää tarkastella aina vähän pidemmällä ajanjaksolla”, Kouvolan ravitoimintaa pyörittävän Valkealan Hevosystäväinseuran toiminnanjohtaja Arto Hytönen kuvailee.

”Raviyhteisöt ovat yleishyödyllisiä toimijoita, eikä tuloksen maksimoiminen ole ensisijainen asia. Tietysti tulostakin pitää tehdä tarpeeksi usein, että pystytään investoimaan, mutta raviratojen ensisijainen tehtävä on edistää hevostaloutta omalla alueellaan. Sitä tehdään maksamalla palkintoja ja pitämällä puitteet sellaisessa kunnossa, että alueen ammattilaiset ja harrastajat voivat harjoittaa toimintaansa.”

Plussan puolelle viiden vuoden jaksolla pääsi alle puolet eli kahdeksan rataa. Huonoin tulosprosentti oli Oulun raviradalla, jonka lukema oli -15,3. Oulun osalta tarkastelujaksolla painoi katsomorakennuksen tulipalo helmikuussa 2018.

Tulosvertailun erikoisuus on Rovaniemi, joka teki prosentein mitattuna sekä vertailujakson parhaan että huonoimman tuloksen, vielä peräkkäisinä vuosina. Vuoden 2018 Kuninkuusravit siivittivät radan 14,8 prosentin tulokseen, ja heti seuraavana vuonna miinusta tuli peräti 38,3 prosenttia. Rahassa luvut olivat 341 000 euroa plussaa 2018 ja 171 000 euroa miinusta vuotta myöhemmin.

Omien kulujen kattamisprosentissa vahvasti vetävät Mikkeli, Lahti, Pori, Tampere ja Tornio. Häntäpäässä taas ovat Oulu, Forssa, Kuopio ja Turku sekä muuten talousluvuissa kunnostautuneet Joensuu ja Vermo.

”Meillä siihen vaikuttaa pieni ravipäivien määrä ja myös se, ettei Joensuussa ole ennakkomaksullisia kilpailuja. Ainakin osalla radoista omien kulujen kattamiseen lasketaan myös ennakkomaksut”, Joensuun raviradan toiminnanjohtaja Pasi Pykäläinen huomauttaa.

Pykäläinen muistuttaa, että ratojen talouslukujen vertailu on vain osa kokonaisuutta.

"Jos haluaisi kokonaisuudesta kattavan, pitäisi olla rinnalla joka radan korjausvelka. Jos on hyvä talousasema ja korjausvelkaa ei ole, tilanne on paras mahdollinen, ja jos talousasema on huono ja korjausvelka iso, niin kuoppa on vielä syvempi.”

Seurantajaksolla selvästi eniten investoi Mikkeli, jonka investoinnit olivat lähes 2,5 miljoonaa. Toisena yli kahden miljoonan investoi Vermo, ja miljoonakerhoon pääsivät myös Pori sekä Jyväskylä. Alle puoli miljoonaa viiden vuoden jaksolla investoivat Lappeenranta, Rovaniemi, Kajaani, Kaustinen, Tornio sekä Ylivieska.

Raviyhteisöt saivat vuosina 2017‒2021 toiminta-, kustannus- ja investointitukia sekä avustuksia yhteensä 58,5 miljoonaa euroa, minkä lisäksi palkintotukia maksettiin 98,4 miljoonaa euroa. Oman toiminnan tuottoja raviyhteisöillä oli tarkastelujaksolla yhteensä 55,2 miljoonaa euroa, ja kaikkiaan raviyhteisöjen tulos oli tarkastelujaksolla 0,5 miljoonaa euroa miinuksella.

”Ravirata on tavallaan normaali liikelaitos, mutta tavallaan ei ole. Raviratayhteisö tekee optimitulosta silloin, kun tulos on suunnilleen plusmiinusnolla”, Pasi Pykäläinen linjaa. ”Silloin on suoriuduttu kaikista velvoitteista ja omaa toimintaa on pystytty kehittämään. Jos oletetaan, että on tehty investointeja, osakeyhtiöllä ei mene huonosti niin pitkään kuin tappio on pienempi kuin tehdyt poistot.”

”Raviradat on perustettu ravikilpailujen järjestämistä varten. Osinkoa ei saa maksaa, ja raviradan osinko oikeastaan onkin se raha, mikä pystytään maksamaan hevosenomistajille.”

Raportin toteutti tilintarkastusyritys KPMG Oy raviratojen vuosien 2017‒2021 talousdatan perusteella.

Juttua korjattu 4.2. 2023 kello 11.18: Toisin kuin tekstin alussa aiemmin kerrottiin, MMM ei tilannut talousselvitystä Suomen Hippoksen pyynnöstä.