Suomen ykkösradan tiimalasissa hiekka valuu vauhdilla – raviradat esittelevässä sarjassa vuorossa Vermo, jonka tulevaisuus on hyvin epävarma

Kun puhutaan Vermosta, tunteet ovat usein pinnassa. Vermon asemaa, tukieuroja ja kilpailupäiviä halutaan monesti leikata ja laittaa keskiviikkoravit kiertoon. Välillä keskustelua käydään asiallisin argumentein, välillä vähemmän asiallisin.

Pelkästään oman alueen kilpailijamääriä katsoen Vermossa ajetaan kilpaa selvästi enemmän kuin laskennallisesti kuuluisi. Toisaalta Vermo palvelee isoa osaa Etelä-Suomen ammattitalleista hyvissä olosuhteissa ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kilpailijoiden näkökulmasta radan arki pyörii hyvin. Kavioura on muutama vuosi sitten tehdyn remontin jäljiltä yleensä hyvässä kunnossa, kilpailijoille on asialliset olosuhteet ja eniten ajavalla radalla kilpailukoneisto toimii.

Vermon aseman puolustajat muistuttavat kuinka tärkeää on näkyä isoissa kaupungeissa, mihin Vermon kriitikoiden on helppo vastata, että mitä iloa on isosta kaupungista, jos yleisöä ei saada raveihin. Kysymys on Vermonkin osalta perusteltu, vaikka ongelma ei ole yksin Vermon – ei Tukholmassa tai Pariisissakaan ole tavallisissa raveissa juuri ketään.

Keskiviikkoyleisön suhteen Vermo on nykymallissa erikoisessa tilanteessa, sillä VeikkausTV:n lähetykset ovat käytännössä sen kilpailijoita. Kun kiinnostavat lähetykset jättävät ihmiset kotisohvalle, Vermo menettää euroja, kun pelivaihdoilla ei ole raviratojen päivittäistalouteen suurta merkitystä. Sama ongelma koskee lauantairaveja, mutta asetelma korostuu Vermon ja keskiviikon osalta, kun tilanne on viikoittainen. Kaiken kaikkiaan Vermon on ollut Suomen radoista ehkä hankalin sopeutua nykyiseen tukivetoiseen rahoitusmalliin.

Henkisesti Vermon keskeisiä haasteita on, että se on pitkän ajan kuluessa ajautunut – osin tietoisesti ja osin tahtomattaan – tilanteeseen, jossa vastakkainasettelu Vermon ja maakuntien välillä on juurtunut syvälle. Tämä näkyy esimerkiksi valtakunnallisessa ravipolitiikassa, jossa Vermo on ollut jo hyvän tovin sivuraiteilla, kun maakuntien miesten yhteenliittymät ovat tehneet päätöksiä.

Vermo on pitkään tehnyt arvokasta työtä suomenhevostammojen kilpailumahdollisuuksien suhteen. Kuvan M.A. Piste on Vermon kanta-asiakkaita, sillä pääradan kilpailumahdollisuudet ovat sille ylivertaiset. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Nämä ovat kuitenkin pieniä haasteita verrattuna Vermon isoihin ongelmiin, jotka vaarantavat raviradan koko tulevaisuuden. Ravirata on Espoossa, mutta Helsingin kaupungin omistamalla maalla, jonka nykyinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2030 lopussa.

Keskustelua Vermon tulevaisuudesta on käyty säännöllisesti, ja tilanne sähköistyi viime syksynä kerralla, kun Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ilmoitti kaupungin budjetti-infossa kaupungin suunnittelevan rajojensa ulkopuolella sijaitsevien maa-alueidensa kehittämistä ja myymistä.

”Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Vermon raviradan maa-alueen vuokrasopimusta ei tulla jatkamaan”, Vartiainen totesi tuolloin, yllättäen ainakin vermolaiset.

Vartiaisen ilmoituksen jälkeen asia ei ole mainittavasti edennyt. Kokonaisuudessa osapuolena on mitä suurimmassa määrin myös Espoon kaupunki, eikä Vartiaisen lausunto automaattisesti tarkoita ravitoiminnan päättymistä Vermossa.

Asiassa on vermolaisten kannalta monta hankalaa puolta. Ravirata-alue on keskellä Espoon kasvukeskusta Leppävaaraa, jonka julkisen liikenteen yhteydet paranevat entisestään uuden Raide-Jokeri-pikalinjan myötä. Vaikka osa Vermon vajaan 25 hehtaarin vuokra-alueesta onkin entisen kaatopaikan saastuttamaa, Vermon alue on rakennusmaana huippuarvokasta.

Merkittävä ongelma Vermon ja samalla pääkaupunkiseudun raviurheilun suhteen on aika. Nykyinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2030 lopussa eli alle kahdeksan vuoden päästä. Jatkuu toiminta nykyisellä paikalla tai ei, asiasta olisi pakko saada selko näinä hetkinä.

Jos toiminta Vermossa ei jatku, on muutaman vuoden takia turha tehdä kovin hurjia investointeja. Vajaat kahdeksan vuotta alkaa myös olla lyhyt aika uuden raviradan toteuttamiseksi – ottaen huomioon, että mahdolliselle uudelle raviradalle ei ole olemassa esimerkiksi rahoitusta, paikkaa, konseptia tai kaavoitusta.

Ravitoiminnan jatkumisesta keskustellaan myös Tampereella, mutta Teivoon verrattuna Vermo on hurjalla takamatkalla. Teivon nykyinen vuokrasopimus jatkuu vuoteen 2035 asti, siellä kaavauudistukset ovat olleet jo pitkään käynnissä, ja Teivossa toimintaa on mahdollista jatkaa aikaisempaa merkittävästi pienemmällä alueella. Vermossa neuvotteluvaraa ravitoiminnan jatkamisesta nykyistä pienemmällä alueella ei käytännössä ole.

Kevään Finlandia-Ajo ja syksyn Derby ovat Vermon ravivuoden kohokohdat. Viime vuonna Finlandia-Ajon ykköseksi kiiti Cristoffer Erikssonin ohjastama Cokstile. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Jos Vermo haaveilee jatkosta nykyisellä paikallaan, selvää on, että alueelle on saatava merkittävästi uutta toimintaa. Viime kesänä uutisoitiinkin Vermon raviradan ja Espoon kaupungin kumppanuushankkeena esitellystä tapahtumapuisto-suunnitelmasta, jonka huimimmissa visioissa Vermo olisi voinut olla pääkaupunkiseudun suurin tapahtumakeskus jo kesällä 2023.

Miljoonaluokan investointeja vaativa suunnitelma tuli monelle yllätyksenä. MT:n tietojen mukaan iso osa Vermon hallituksesta kuuli koko tapahtumapuisto-hankkeesta ensimmäistä kertaa Helsingin Sanomien uutisoidessa asiasta.

Viikko tapahtumapuisto-suunnitelmista uutisoimisen jälkeen Vermon hallituksesta erosivat tapahtumapuiston puuhamiehinä olleet varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen ja Espoon kaupunkia hallituksessa edustanut Mika Rantala sekä Pasi Ollikainen.

Näkyvä yritys uudenlaisen liiketoiminnan luomiseen oli parina talvena toiminut Talven Ihmemaa -aktiviteettipuisto. Talven Ihmemaalla Vermo sai paljon positiivista näkyvyyttä, mutta taloudellista menestystä siitä ei kahtena ensimmäisenä talvenaan tullut sääolojen ja koronatilanteen vaihdellessa.

Heikki Häyhä on ollut Vermon toimitusjohtaja reilut neljä vuotta. Kuva: Carolina Husu

Talven Ihmemaata voi pitää monella tavalla Vermon toimitusjohtajan Heikki Häyhän näköisenä hankkeena. Tammikuussa 2019 Vermon toimitusjohtajaksi tullut Häyhä on aiemmin työskennellyt pitkään Linnanmäen huvipuiston taustalla olevassa Lasten Päivän säätiössä ja muutenkin elämysbisneksessä.

Häyhää kiitellään idearikkaudesta ja aktiivisuudesta sekä hyvästä markkinointiotteesta. Hän on tuonut raviradalle ja ravitapahtumiin uudenlaista otetta ja saanut tiimeineen aikaan paljon positiivista ilmapiiriä.

Ongelmana on, että positiivinen noste on jäänyt monelta osin vain pöhinäksi, joka ei ole realisoitunut taloudellisiksi onnistumisiksi. Viime vuodet ovat olleet korona-aikoineen haastavia, mutta Häyhä myös saa risuja puutteellisena pidetystä talousosaamisestaan sekä projektien ilmaan jättämisestä.

Talouden suhteen Vermon tilanne on kaksijakoinen. Yhtiö on käytännössä velaton ja sillä on edelleen pääomia jemmassa, mutta tuloskunto on ollut viime vuosina heikko. Vuonna 2021 Vermo teki yli 170 000 euroa tappiota ja myös viime vuodelta miinus on MT:n tietojen mukaan pitkä.

Lieventäviä asianhaaroja ovat Vermon viime vuosien mittavat investoinnit ja niiden isot poistot. Vanhoja varoja on kuitenkin sulatettu varsin reippaasti ja lienee selvää, että tuloksen tekemisen tahdin on pian muututtava.

Vermon hallintorakenne on luku sinänsä. Vermon Ravirata Oy:n osakkeista yli 99 prosenttia omistaa Helsingin Keskusraviseura, jolla on 59 095 osaketta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yksi osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen, mutta yksi omistaja voi käyttää maksimissaan sataa ääntä. Äänileikkurin myötä Keskusraviseura ei pysty suoraan yksin päättämään asioista, mutta päätösvalta on nivoutunut muutenkin sen ympärille.

Keskusraviseuran ja yhtiön kolmanneksi suurimman omistajan Lämminveriraviliiton (80 osaketta) käytännössä ainoaa toimintaa on Vermon päätöksenteossa vaikuttaminen. Yli 50 osaketta on niiden lisäksi vain Suomen Ravihevoskasvattajain Säätiöllä (100 osaketta), jota hallinnoi Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, sekä 69 osaketta omistavalla Suomen Hippoksella. Suurimmat henkilöomistajat ovat Keskusraviseuran entinen puheenjohtaja Pertti Hartikka (24 osaketta) ja Vermon pitkäaikainen toimitusjohtaja, Keskusraviseuran nykyinen puheenjohtaja Jorma Ojapelto (11 osaketta).

Vermon omistuspohja oli tapetilla vuosituhannen alkuvuosina, kun Keskusraviseura yritti saada täyden päätäntävallan itselleen yrittämällä ensin nostaa äänileikkuria ja sen jälkeen myydä osakkeitaan omille jäsenilleen. Asiasta riideltiin oikeudessa, ja lopulta Keskusraviseuran osakkeiden myynti estettiin.

Nykyisin Vermon Ravirata Oy:n osakkeita on käytännössä mahdotonta ostaa. Yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, jonka mukaan yhtiön osakkeita ei saa luovuttaa muille kuin yhtiön aikaisemmille osakkeenomistajille tai hallituksen suostumuksella. Yhtiöllä on ensisijainen lunastusoikeus, eikä osakkeen lunastushinta saa olla sen kirjanpidon vasta-arvoa eli 17 euroa suurempi.

Vermon hallituksen kokoonpanoa on viime vuosina päivitetty, mutta taustayhteisöjen salaseuramaisuus ja takavuosien kinat eivät ole olleet omiaan luomaan Vermosta ja sen taustoista avointa ja nykyaikaista kuvaa.

Mikko Salminen on Vermon Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Somerolainen Salminen on myös Hämeen Hevosjalostusliiton puheenjohtaja. Kuva: Ville Toivonen

Vermon kulisseissa suurta valtaa käyttää Jorma Ojapelto, joka on paitsi Keskusraviseuran puheenjohtaja, myös jäsenenä Vermon kilpailuvaliokunnassa ja hallinnointi- ja nimitysvaliokunnassa. Ojapelto oli Vermon toimitusjohtaja 1989–2015, ja hän onkin radan vanhojen vallankäyttäjien luottomies. Lähtiessään Vermosta eläkkeelle Ojapelto jätti seuraajalleen Pia Blom-Johanssonille taloudellisesti vahvan, mutta toiminnallisesti monella tavalla nykyaikaan päivittämättä olleen yhtiön.

Jorma Ojapelto on ravipiireissä perinteisesti mielipiteitä jakanut persoona. Hän on aina ollut kiinnostunut erityisesti kansainvälisestä raviurheilusta, ja keskivertoraviurheilijoille Ojapellosta on helposti jäänyt elitistinen vaikutelma.

Kansainvälisiin kuvioihin liittyen Ojapelto on usein puolustanut Vermon asemaa verraten sitä Tukholman Solvallan tai Oslon Bjerken vielä Vermoa korostuneempaan asemaan maidensa pääratoina. Ojapellon suosimassa pohjoismaisten pääratojen vertailussa tosin jää täysin huomiotta ratojen sijainti maidensa ravikartoilla. Solvalla palvelee Vermoa paremmin sekä etelän että pohjoisen suuntaan, ja Norjassa raviradat ovat keskittyneet pienelle alueelle, jota Bjerke pääratana palvelee.