

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ilmoitti puolitoista viikkoa sitten Helsingin budjettiesityksen esittelytilaisuudessa, että kaupunki jatkaa rajojensa ulkopuolella olevien maa-alueiden myymistä. Juhana Vartiainen nimesi erikseen mainiten, että Vermon ravirata-alueen vuokrasopimusta ei tulla jatkamaan.
Ilmoitus on kauhistuttanut raviväkeä. Nykyinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2030 lopussa, ja kun Vermon ravirata sijaitsee keskellä kasvavaa Leppävaaraa, ravitoiminnan jatkuminen on varmasti vähintään vaarassa.
Ehkä parhaiten Vermon, Helsingin ja Espoon yhteisen historian tuntee Jorma Ojapelto, joka toimi Vermon Ravirata Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1989-2015. Nykyisin Ojapelto on Vermon vahva taustavaikuttaja, onhan hän yhtiön osakkeista yli 99 prosenttia omistavan Helsingin Keskusraviseura ry:n puheenjohtaja. Vermon hallinnossa Ojapelto vaikuttaa kilpailuvaliokunnassa sekä hallinnointi- ja nimitysvaliokunnassa.
”Pormestarin ilmoitus tuli yllätyksenä, jos kohta olihan asiasta aiemmin ollut jonkin verran puhetta. Tiedettiin, että Espoon ja Helsingin raja-alueiden tontteja tarkastellaan kriittisesti”, Jorma Ojapelto kuvailee.
”Tosiasia on, että Leppävaaran seutu on kehittynyt hirveästi, ja Helsingin kaupungin intresseissä voi olla, että se realisoi rajojensa ulkopuolella olevia raja-alueita. Siitäkin kuitenkin on ollut matkan varrella erilaisia näkemyksiä sekä virkamiehillä että poliitikoilla.”
Pitkän työuransa varrella Jorma Ojapelto ehti neuvotella kaupunkien kanssa moneen kertaan. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä viriteltiin vakavasti kauppaa, jossa raviyhteisö olisi ostanut vuokra-alueen omakseen.
”Siitä laadittiin aikanaan jo kauppakirjakin, mutta silloinen apulaiskaupunginjohtaja totesi, että siinä tilanteessa ei kuitenkaan voida edetä asiassa. Ei ollut täyttä käsitystä siitä, mikä alueiden arvo ja funktio on kaupungin näkökulmasta”, Jorma Ojapelto muistelee.
”Silloin puhuttiin alle kymmenen miljoonan ja jopa alle viiden miljoonan euron kauppahinnasta, ja rehellisesti on todettava, että nythän tontin arvo on jotakin aivan muuta. Sivistyneet arvailut tontin arvosta ovat sadan miljoonan luokkaa. On aika mahdotonta ajatella, että nykyinen yhtiö nykyisellä toiminnallaan pystyisi siitä selviämään, mutta silloinen yhtiö silloisella toiminnalla olisi silloin keskustellusta kauppahinnasta varmaan selvinnytkin.”
Vaikka aika on erilainen, Ojapelto kertoo haluavansa uskoa Vermon raviradan mahdollisuuksiin jatkaa nykyisellä paikallaan vielä vuoden 2030 jälkeenkin.
”Kuten Vermo tiedotti, keskustelut molempien kaupunkien kanssa jatkuvat. Mitä tähän kaavoitusta on tähän asti hahmoteltu, Espoossa on puhuttu nimenomaan alueen nykyisestä käytöstä, mutta eihän Espoo juurikaan maa-alueen omistajan tahdon vastaisesti kaavoita. Jos alue kaavoitetaan rakentamiseen, intressihän jakautuu Espoon ja Helsingin kesken.”
”Espoossa on puhuttu nimenomaan alueen nykyisestä käytöstä, mutta eihän Espoo juurikaan maa-alueen omistajan tahdon vastaisesti kaavoita.” Jorma Ojapelto
Ojapelto näkee uudessa tilanteessa myös selkeitä mahdollisuuksia.
”Taloudelliset intressit kaupungeilla ovat varmasti samat, mutta Espoolle Vermo on varmaan tärkeämpi kuin Helsingille, sekä paikkana että toimintana. Espoolla on vähemmän tuon tyyppistä toimintaa alueellaan ja ylipäätään vähemmän urheilua ja matkailua kuin Helsingillä.”

Jorma Ojapelto painottaa, ettei pääkaupunkiseudun raviradan kohtalo ole vain Vermon tai Keskusraviseuran asia. Hänen mielestään on koko suomalaisen raviurheilun ongelma, jos ravitoiminta loppuu Vermosta.
”Jotenkin asia täytyy ratkaista. Pidän alan kannalta hyvin erikoisena, jos raviurheilu lähtisi kokonaan pois dynaamisimmalta ja kehittyvimmältä markkina-alueelta Suomessa”, hän painottaa.
”Puhutaan paljon siitä, että pitäisi mennä sinne, missä on hevoset ja hevosenomistajat. Jos kaikella viitataan siihen, että raviurheilu vetäytyy Keski- ja Itä-Suomeen, Pohjanmaalle ja pohjoiseen, niin nykymuodossaan taitaa loppua koko laji. Täytyy olla siellä, missä mediat, katsojat, investoijat ja yhteiskunnan toimijat muutenkin ovat.”
Ojapelto moittii raviurheilun ja -talouden kehittämistä mietittävän liikaa lajin oman kuplan sisältä.
”Katsotaan vähän kuin peruutuspeilin kautta, kun täytyisi miettiä sitä, missä väki, rahat ja tulevat toimijat ovat. Kasvu kuitenkin on jossakin muualla kuin Siilinjärvellä ja Joensuussa.”
”Katsotaan vähän kuin peruutuspeilin kautta, kun täytyisi miettiä sitä, missä väki, rahat ja tulevat toimijat ovat.” Jorma Ojapelto
Samaan aikaan Vermon kohtalon kanssa keskustellaan myös Tampereen raviurheilun tulevaisuudesta. Teivon raviradan vuokrasopimus päättyy vuoden 2035 lopussa, ja Ylöjärvellä tehdään parhaillaan työtä uuden kaavoituksen parissa.
Teivossa oljenkortena on, että kilpailutoimintaa pystyttäisiin jatkamaan, mutta aluetta pienennettäisiin muun muassa tallialuetta huomattavasti pienentämällä.
Vermon osalta Jorma Ojapelto ei näe alueen pienentämistä vaihtoehtona.
”Asiaa ei ole selvitetty sen tarkemmin, mutta sen voi heti sanoa, että kovin paljon ei pystytä tiivistämään”, hän summaa.
”Vuokra-alue menee aivan tarkasti itse raviradan ympärillä, eivätkä edes tarhat ole Vermon nykyisellä vuokra-alueella, vaan ne ovat jo sen ulkopuolella. Vaikka valmennustoiminta loppuisi, tarvitaan joka tapauksessa rata-alue, katsomo, riittävä varikkoalue ja jonkinlainen parkkipaikka. 20 hehtaaria varmasti tarvitaan, kun nykyinen vuokra-alue on reilut 24 hehtaaria.”

Jos ravirata ei saa jatkaa nykyisellä paikallaan, pääkaupunkiseudun ravitoiminnan jatkuminen tulee Jorma Ojapellon mukaan varmistaa tavalla tai toisella.
”Suoraan ei voi sanoa muuta kuin sen, että asia on selvitettävä, ja se on selvitettävä kiireesti. Ratkaisuja on yksinkertaisesti löydettävä”, hän painottaa.
”Sitten ollaan tavallaan vuodessa nolla, eikä muuta vaihtoehtoa ole, kuin hakea joku raakamaatontti ja alkaa jalostaa siihen nykyaikaista ravirataa. Hallintoihmisten pitää sitten ratkaista se, mistä tontti löytyisi ja miten hanke rahoitettaisiin.”
Vermon nykyisellä taustayhteisöllä ei Ojapellon mukaan ole ainakaan raviurheilun nykyisessä rahoitusmallissa edellytyksiä alkaa rakentaa uutta ravirataa.
”Keskusraviseuran omaisuus on Vermossa, ja jos vuokrasopimusta oikein tarkasti luetaan, niin rakennukset pitäisi vielä purkaakin vuokrasopimuksen päättyessä. Jos siihen mennään, niin loppukin varallisuus menee.”
Usein painotetaan ravitapahtuman kehittämisestä vain TV-tuotteen suuntaan. Vaikka paikalla olevien katsojien määrät ovat raveissa romahtaneet, Ojapelto ei pidä lajin pelkkänä TV-tuotteena kehittämistä hyvänä vaihtoehtona.
”Lajin säilymisen kannalta täytyy olla välitön yhteys hevosiin ja kilpailemiseen, jos halutaan saada hevosenomistajia ja muita toimijoita jatkossakin. Jos on pelkkä TV-tuote, harrastajat loppuvat hyvää vauhtia”, Jorma Ojapelto painottaa.