

Halsua ja sukunimi Torppa ovat suomalaisen raviurheilun perinteisiä käsitteitä. Pari viikkoa sitten uransa avausvoiton Kortesjärven jääraveissa ottanut Manu Torppa jatkaa suvun perinteitä lajin parissa.
”Hevoset ovat olleet aina elämässäni mukana. Päivittäin tulee lähdettyä ajamaan hevosella. Se tarjoaa sopivan vastapainon työlle ja koululle”, Manu Torppa aloittaa.
Ensi viikolla 23 vuotta täyttävä Manu Torppa valmentaa hevosia yhdessä isänsä Kari Torpan kanssa. Viime vuosina Linnjerkan kanssa T75-tasolla menestynyt Tapio Torppa on Manu Torpan setä. Isoisä Juhani Torppa on jo luopunut hevosenpidosta.
”Isän kanssa ajellaan yhdessä hevosia. Omistetaan hevosia vähän ristikkäinkin isän kanssa, mutta ei me niitä sen suuremmin erotella, mikä on kenenkin”, Manu kuvailee.
Uran avausvoiton tuoneen Moon Knightin Manu Torppa omistaa yhdessä isänsä kanssa. Jääraveissa voittoajaksi riitti 27,9, mutta Moon Knight näytti kilpailuvalmiuttaan jo helmikuisessa koelähdössä. Siinä nelivuotias paineli kilpailemattomalle hevoselle kelpo ajan 19,7.
”Moon Knight on meidän perheen ensimmäinen lämminverinen”, Manu Torppa mainitsee.
”Suomenhevoset ovat jollakin tapaa lähempänä sydäntä jo perinteidenkin takia, mutta C-ajoluvankin ajoin aikanaan Tapion lämminverisellä.”
Torpat tunnetaan nimenomaan kovista suomenhevosista. Juhani Torpan alku-uran menestyshevosia oli vuonna 1980 syntynyt Jahil, joka voitti 41 kertaa ja oli totossa komeasti 93 kertaa.
Samaa emälinjaa ovat Kari ja Manu Torpan tallissa oleva 23,8-aikainen tamma Javeri sekä Manu Torpan omassa omistuksessa oleva nelivuotias Hanoveri (Frans). Nelivuotias tamma on Manun isoisän Juhani Torpan viimeinen kasvatti.
”Hanoverin emä on Juhanin kasvattama Siveri, joka oli myös valiojuoksija”, Manu toteaa.
”Meidän suomenhevossuvuissamme on tietysti myös tunnetta mukana. Hanoveri on isokokoinen tamma, jonka kanssa koelähtöä voisi varmaan katsella syksypuolella.”
Jääraveissa tullut voitto oli Manu Torpan ensimmäinen startti viiteen vuoteen.
”Kotona ei ole oikein ollut sopivia kilpahevosia ajettavaksi. Valmentaminen on muutenkin kiinnostanut minua aina enemmän”, Manu toteaa.
”Varmasti Moon Knightilla tulee ajettua joku startti itsekin, mutta isäkin saa kyllä ajaa sillä mielellään kilpaa. Itselleni tuottaa enemmän mielihyvää, kun näkee hevosten kehittyvän kuin se, että ajaisin itse kilpaa.”
Koneistajana työskentelevälle Manu Torpalle raviurheilu on ollut aina harrastus. Hän painottaa, ettei ole koskaan edes vakavissaan harkinnut ammattia hevosista ja raviurheilusta. Töiden ohella Torppa opiskelee parhaillaan insinöörin tutkintoa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa monimuoto-opiskeluna.
”Leipä on saatava pöytään jostakin muualta kuin raviurheilusta”, Manu Torppa toteaa lyhyesti naurahtaen.
Vaikka Manu Torppa kuvailee perheensä raviurheilua hauskaksi harrastukseksi, toiminta on kuitenkin hyvin tavoitteellista. Pari vuotta sitten Javeri kolkutteli kuningatarkilpailun portteja, eikä sen suhteen ole vielä heitetty toivoa.
Nyt 11-vuotiaan Javerin viime kauden pilasi Torpan mukaan rupitauti. Teivon kuningatarkisa on kuitenkin varovaisena tavoitteena.
”Eiköhän Javerilla kohta ajeta kilpaa. Olisi todella hienoa päästä isoisän kasvatilla kuningatarkisaankin, mutta turha ottaa siitä sen suurempia paineita.”

Tällä hetkellä Torpan perheen tallissa on kuusi hevosta. Piakkoin hevosmäärän pitäisi kasvaa, kun Eka Marin on määrä varsoa Camirsta.
Talli on Manu Torpan mukaan täynnä, mutta aitona hevosihmisenä Torppa jättää takaportin auki hevosmäärän lisäämiseen.
”On tässäkin hevosmäärässä tarpeeksi tekemistä, mutta on myös ollut puhetta lisäkarsinoiden tekemisestä vanhaan navettaan. Onhan tämä kuitenkin niin mukavaa hommaa.”
Torpan kotitila tarjoaa hyvien valmennuspaikkojen lisäksi rehut oman tallin hevosille. Manu Torppa kuvailee kotitilan olevan maanviljelyn harrastukseen sopivan kokoinen.
”Vajaat 30 hehtaaria on peltomaata. Saadaan kaurat ja heinät hevosille. Lehmiä meillä ei ole ollut enää vuosikausiin.”
Vaikka Manu Torppa suhtautuu innolla raviurheiluun, myöntää kolmannen polven raviharrastaja seuraavansa lajin kehitystä huolestuneena.
Kotiradalta Kaustiselta on vähennetty viime vuosina kilpailupäiviä. Vaikka Seinäjoki ajaa kilpaa talvisin, sinne on Halsualta 120 kilometriä.
”Ei sinnekään viitsisi ihan huvikseen lähteä ajamaan. Meidän alueeltamme löytyy vielä hyvin harrastajia ja kilpahevosia, mutta pitää myös olla järkeviä kilpailumahdollisuuksia”, Manu Torppa painottaa.