Autoilu vilkastui viime vuonna, mutta matkaa pandemiaa edeltävälle tasolle jäi edelleen
Koronasta johtuva henkilöautoilun kasvu vaikeuttaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
Liikennemäärät kasvoivat eniten Pohjois-Suomessa. Kuva: Jarkko SirkiäLiikennemäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) kasvoivat vuoden 2021 aikana edellisvuodesta hieman yli kolme prosenttia. Siitä huolimatta liikennemäärät jäivät vielä noin 6–7 prosenttia pandemiaa edeltäneestä tasosta.
“Pandemia on muuttanut suomalaisten liikkumistottumuksia voimakkaasti. Henkilöautoilun osuus liikkumisesta on kasvanut selvästi pandemian alettua”, sanoo liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
Korhosen mukaan henkilöautoilun kasvu vaikeuttaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Samalla joukkoliikenteen käyttöön sidoksissa ollut arkiliikunta vähenee.
Tieliikenne kasvoi viime vuonna kaikkialla Suomessa, kun määriä verrataan edellisvuoteen. Eniten liikennemäärät nousivat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pienintä kasvu oli Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa, joissa kasvu jäi alle kolmeen prosenttiin.
Tavaraliikenteessä näkyy rautatieliikenteen kasvu. Viime vuonna tavarajunien määrä nousi lähes 6 prosenttia. Sen sijaan henkilöliikenteessä koronan vaikutukset näkyvät edelleen raiteilla, sillä junamatkustajien määrät ovat pienempiä.
Kaukojunaliikenteen määrä oli noin 5,5 prosenttia pienempi kuin edellisvuotena.
Myös lentoliikenne piristyi loppuvuotta 2021 kohti. Koko vuoden osalta lentokoneiden nousut, laskut, ylilennot jäivät silti 43 prosenttiin vuoden 2019 lukemiin verrattuna. Muissa Euroopan maissa elpyminen oli nopeampaa.
Tieliikenteen kehitystä seurataan Fintrafficin ylläpitämistä liikenteen automaattisista mittauspisteistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
