Mopoauto kestää törmäyksen huonosti
Mopoautot herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Nuoret hankkivat niitä, koska ne lisäävät liikkumisen vapautta. Ne ovat myös tärkeä askel moottoriliikenteen opettelussa.
Osa autoilijoista näkee mopoautot lähinnä liikenteen riesana. Mopoautoilijoiden vanhempia taas huolettavat onnettomuudet.
Pelko ei ole aiheeton, sillä mopoautoilla ajetaan paljon kolareita. Niiden onnettomuusriski on moninkertainen tavallisiin henkilöautoihin nähden.
”Mopoauto on hyvä väline liikenteen harjoitteluun. Ongelmana ovat nuoret kuskit, joilta puuttuu liikennesilmä ja joilta mopoautot karkaavat käsistä”, sanoo yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen Liikenneturvasta.
Liikenneturvan mukaan mopoautojen kolareissa erottuu samoja piirteitä kuin nuorten uusien kuljettajien henkilöautolla ajamissa onnettomuuksissa.
Kokemattomilla kuljettajilla on taipumus ajaa liian lujaa, minkä lisäksi heillä on vaikeuksia muiden tienkäyttäjien havainnoinnissa. Turvavöiden käyttökin pakkaa unohtumaan.
”Tyypillisiä onnettomuuksia ovat risteyskolarit, peräänajot ja tieltä suistumiset. Niissä on paljolti kyse nuorten hölmöilystä.”
Mopoautot maksavat halvan henkilöauton verran. Niiden turvatekniikka ei silti ole lähelläkään henkilöautojen vastaavaa.
Liikenneturva, Autoliitto ja Pelastuslaitos muistuttivat kesän alussa nuoria ja aikuisia mopoauton antamasta huonosta suojasta kolaritilanteessa. Ne pudottivat Turussa mopoauton nokalleen asfaltille kuuden metrin korkeudesta.
Mopoauto rysähti asfalttiin hieman yli 40 kilometrin tuntivauhdilla, mikä vastaa mopoauton suurinta sallittua rakenteellista nopeutta.
Mopoauton vapaaehtoisena matkustajana toimi pelastuslaitoksen nukke.
Nukelle kävi huonosti. Siltä murtui selkäranka, kun takakontissa ollut vahvistin lähti liikkeelle ja penkit irtosivat sen tieltä.
Heiskasen mukaan mopoautojen turvallisuus jää heikoksi, koska niiden massan yläraja tulee vastaan 350 kilossa. Hän epäilee, että autojen suunnittelussa ulkonäkö ajaa turvallisuuden ohitse.
Turvallisuuteen vaikuttaa myös mopoauton kunto. Trafi muistuttaa, että mopoautoja koskevat samat katsastusvelvoitteet kuin henkilöautojakin. Säännöllisillä katsastuksilla varmistetaan auton kunto sekä ajamisen turvallisuus.
”Osa mopoautojen omistajista ei tunnu tietävän katsastusvelvoitteesta. Sekaannusta saattaa aiheuttaa se, että mopoille tätä velvoitetta ei ole”, Trafin tarkastaja Tuomas Peltokangas kertoo.
Mopoauton ensimmäinen katsastus tulee tehdä viimeistään kolmen vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä.
Säännöllisten katsastusten ohella mopoautoilijoiden tulee huolehtia renkaiden kunnosta. Talvikäyttöön sopivat karkeakuvioiset renkaat on vaihdettava alle viimeistään joulukuun alussa ja niitä on käytettävä helmikuun loppuun saakka.
Mopoauton suurin rakenteellinen nopeus on 45 kilometriä tunnissa. Mikäli mopoauto on viritetty kulkemaan tätä nopeammin, sitä ei enää luokitella autoverosta vapaaksi ajoneuvoksi.
”Mopoauton virittely voi tulla kalliiksi. Autoveron ja sakkojen lisäksi virittelystä voi joutua maksamaan myös terveydellään. Nopeuden kasvaessa reagointiaika lyhenee ja jarrutusmatka pitenee. Riskit vakavalle loukkaantumiselle kasvavat”, Peltokangas huomauttaa.
Sakkojen sekä autoveron ohella lisäkuluja muodostuu, jos mopoauton haluaa muuttaa takaisin liikennekelpoiseksi katsastuksen yhteydessä.
”Helpoimmalla pääsee, kun noudattaa kyseisen ajoneuvoluokan nopeusrajoituksia. Mopoautolla ei saa missään olosuhteissa ajaa yli 45 kilometrin tuntivauhtia. Kun ajaa sääntöjen mukaan, ei tarvitse huolehtia turhista maksuista ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta”, Peltokangas summaa.
Jarmo Palokallio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
