Rattijuopot saavat idässä ja pohjoisessa lievempiä tuomioita – professori: "Ei rangaistuksen määrä saisi riippua siitä, missä rikokseen sattuu syyllistymään"
Rikos- ja prosessioikeuden professori huomauttaa, että muista rikoksista Itä- ja Pohjois-Suomessa on annettu muuta maata kovempia tuomioita.
Professori huomauttaa, että rangaistuskäytännöissä seurataan monesti pitkiä perinteitä. Näin ollen myös käytäntöjen yhtenäistäminen vie aikaa vuosia. Kuva: MT-arkistoMT kertoi keskiviikkona Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemästä selvityksestä, jonka mukaan rattijuopot saavat Itä- ja Pohjois-Suomessa muuta maata lievempiä rangaistuksia ja ajokieltoja.
Selvityksessä huomautettiin, että vaikka Itä- ja Pohjois-Suomen tuomioistuimissa onkin määrätty muuta maata lievempiä rangaistuksia, määrittävät niitä silti kuitenkin pääosin laissa määritellyt seikat.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että tulosten taustalla voivat olla Itä- ja Pohjois-Suomen muuta maata pidemmät etäisyydet.
"Katsotaanko tavallaan, että auto on tärkeämpi liikkumaväline kuin Etelä-Suomessa?", hän pohtii.
Auton tärkeys liikkumavälineenä voi selittää professorin mukaan ajokieltojen pituutta, sillä harvaan asutulla alueella oman auton tarve on muuta maata suurempi.
Rangaistusten maantieteellistä eroa auto tärkeys ei Tolvasen mukaan kuitenkaan selitä. Sille hän ei löydä mitään varsinaista syytä.
Se, että rattijuoppojen kohtelu on Itä- ja Pohjois-Suomessa muuta maata lepsumpaa on rikos- ja prosessioikeuden professorin mukaan yllätys, sillä muissa rikoksissa idässä ja pohjoisessa rikollisia on tyypillisesti tuomittu muuta maata kovempiin rangaistuksiin. Omaisuusrikosten osalta muuta maata ankarampaa rangaistuskäytäntöä on hänen mukaansa voinut selittää se, että itä ja pohjoinen ovat muuta maata köyhempiä alueita.
"Sillä omaisuudella on saattanut olla suurempikin merkitys", hän arvioi.
Tolvanen ei pidä hyvänä sitä, että rangaistuskäytännöt eroavat maan sisällä.
"Ei rangaistuksen määrä saisi riippua siitä, missä rikokseen sattuu syyllistymään. Totta kai ihannetilanne olisi se, että koko maassa olisi etenkin tällaisessa massarikollisuudessa sama rangaistustaso", hän toteaa.
Professori huomauttaa, että rangaistuskäytännöissä seurataan monesti pitkiä perinteitä. Näin ollen myös käytäntöjen yhtenäistäminen vie aikaa vuosia.
"Näissä yhtenäistämisasioissa vuosi on lyhyt aika. Viiden-kymmenen vuoden perspektiivillä jos saa tuloksia, sitten pitää olla jo tyytyväinen", Tolvanen arvioi.
Rangaistuskäytäntöjä on jo aiemmin pystytty esimerkiksi huumausainerikoksissa yhtenäistämään kouluttamisella. Tolvanen uskoo, että kouluttamalla myös rattijuoppojen kohtelu saadaan yhtenäisemmäksi.
Lue lisää:
Selvitys: Rattijuopot saavat muuta maata lievempiä rangaistuksia Itä- ja Pohjois-Suomessa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
