

Autoja kierrätettiin viime vuonna ennätystahtiin. Tänä vuonna vauhti on ollut hitaampaa, mutta kevään edetessä autojen kierrättäminen on taas vauhdittunut.
Viime vuonna kierrätystä vauhditti valtion romutuspalkkiokampanja ja koronapandemian jälkeisen talouskasvun aikaansaama romumetallin nopeaa hinnan nousu. Tänä vuonna autoja on tullut kierrätykseen selvästi hitaammin.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kierrätettyjen autojen määrä putosi lähes 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
”Keskipitkän aikavälin tarkastelussa kierrätykseen palautuneiden autojen määrä on kuitenkin pysynyt normaalilla tasolla”, sanoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraali.
Kenraalin mukaan pitkä talvi hidasti autojen kiertoa kierrätysprosessiin.
Lumi, jää ja pakkanen säilövät autoja muita vuodenaikoja enemmän. Ne hidastavat esimerkiksi autojen keräämistä ja osien talteenottoa.
”Olosuhteista huolimatta talvenkin aikana päätyy merkittävä määrä autoja romutukseen”, muistuttaa Kenraali.
Tänä vuonna tammi‒maaliskuussa on kierrätetty 14 294 henkilöautoa. Viime vuonna vastaava luku oli 22 940.
Vaikka tämänvuotinen määrä jää selvästi jälkeen viimevuotisesta, suunta kääntyi jo maaliskuussa parempaan. Silloin autoja kierrätettiin enää 12 prosenttia viimevuotista vähemmän.
Romutustodistuksia maaliskuussa kirjoitettiin 5663 kappaletta. Se on maaliskuun kaikkien aikojen toiseksi paras tulos.
Viime vuonna autojen kierrätys nousi 106 000 ajoneuvoon, joista henkilöautoja oli 97 000. Tämä oli kaikkien aikojen ennätys.
Suomen Autokierrätys uskoo hyvän vireen jatkuvan tänä vuuonna.
”Metallien maailmanmarkkinahinnan ja kysynnän ollessa korkealla romumetallin kierron voi ennustaa vahvistuvan. Romutuspalkkion kaltainen elementti toisi ilman muuta vieläkin lisää romutuskuntoisia autoja kiertoon”, sanoo Kenraali.
Kenraali muistuttaa kuluttajia siitä, että auto on tärkeää viedä viralliseen kierrätyspisteeseen. Se on kohtuullisen vaivatonta, sillä Suomen Autokierrätys Oy:n verkostossa on lähes 300 vastaanottopistettä ympäri Suomen.
Elinkaarensa päässä olevat autot tulee toimittaa Suomen Autokierrätyksen viralliseen vastaanottopisteeseen, jotta autoon kohdistuvat velvoitteet voidaan katkaista. Auto ei siten jää kummittelemaan omistajan nimissä viranomaisten rekistereihin.
Viemällä auto viralliseen vastaanottopisteeseen varmistetaan myös asian- ja lainmukainen kierrätys, jolloin ympäristöasiat tulevat varmasti huomioiduksi.
Samalla autoista kerätään uudelleen käyttöön soveltuvat osat talteen ja pienimmätkin metallihiput päätyvät takaisin raaka-aineeksi. Näin vähennetään neitseellisten alkuaineiden kaivamista maaperästä.
”Noin 95 prosenttia autosta saadaan hyödynnettyä ja uskon, että kohti 100 prosenttia mennään tulevaisuudessa”, Kenraali odottaa.
Autojen kierrätysmäärissä on alueellisia eroja. Vanhimmilla autoilla ajetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ero autojen iässä on suuri.
Uusimaalaiset ajavat keskimäärin alle 10 vuoden ikäisillä autoilla, jotka romutetaan noin 20 vuoden ikäisinä. Pohjois-Karjalassa ja Lapissa autojen romutusikä on 24 vuotta.
Viime vuonna autoja paalitettiin aiempaa enemmän kaikissa maakunnissa. Etelä-Pohjanmaa lähes kaksinkertaisti romutukset edelliseen vuoteen verrattuna, myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla päädyttiin kierrättämään autoja ennätyksellisen paljon.
Pienimmät lisäykset olivat Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Suhteellisesti vähiten kasvoivat Uudenmaan kierrätysmäärät.
Uudellamaalla autojen kierrätykseen vaikuttaa muuta maata uudempi autokanta. Määrällisesti Uusimaa oli kuitenkin edelleen omaa luokkaansa.