• Rasmus Teppo yhdistää huippu-urheilun maatalouteen.
    Rasmus Teppo yhdistää huippu-urheilun maatalouteen. Kuva: Johannes Tervo

    Lyöjäkuningas Rasmus tähtää jättimäisen maitotilan johtoon – ”Suomi tarvitsee maataloutta”

    Rasmus Teppo on tottunut ratkaisijan rooliin pesiskentällä. Siviilissä nuorta lyöjäkuningasta kaavaillaan miljoonaluokan maitotilan jatkajaksi.
    Tilaajalle
    Koti|Maatalousyrittäjät
    10.6.202618:00
    Jouni Hirn

    Koskenkorvan pesäpallostadion karjuu riemusta, kun lyöjäjokeri Rasmus Teppo, 24, kumauttaa pallon legendaariseen Antin-monttuun. Etenijä juoksee kotipesään ja Teppo itse kiertää kunnarin.

    Seuraavana aamuna Finnmilk Oy:n navetassa Ylistarossa leijuu tuoreen rehun ja lannan tuoksu – aplodit ovat vaihtuneet ammumiseen.

    Rasmus Teppo on tullut töihin aamuseitsemältä ja tekee lehmille apetta. Alkuillasta ovat vuorossa harjoitukset ja valmistautuminen seuraavaan otteluun.

    Moni saattaisi kuvitella, että vaativan huippu-urheilun ja maataloustyön yhdistäminen on mahdotonta, erityisesti kesäisin, kun Superpesis-kausi käy kuumimmillaan. Rasmus Tepolle kyse on kuitenkin kahdesta toisiaan tukevasta maailmasta.

    ”Olen huomannut, että traktorihommien jälkeen peli kulkee paremmin.”

    ”Maataloustyö antaa hyvää vastapainoa pesäpallolle. Kesäisin työ on enemmän traktorissa istumista, ja se sopii minulle hyvin. Olen huomannut, että traktorihommien jälkeen peli kulkee paremmin kuin jos vain makaisin kotona ja miettisin pesäpalloa koko päivän”, Rasmus Teppo puntaroi.

    Tepon perheen omistama Finnmilk Oy tuottaa Juustoportille maitoa yli 20 000 litraa päivässä. Vuosituotto nousee yli 7 miljoonaan litraan. Yhdeksän robotin tilalla on noin 550 lypsävää.

    Rasmus Teppo toimii tällä hetkellä tilan yleismiehenä. Lähivuosina hän aikoo siirtyä Finnmilk Oy:n yrittäjäksi veljensä Topias Tepon rinnalle.

    Rasmus Teppo nousi pesäpalloväen tietoisuuteen viime kaudella, kun hänet valittiin miesten Ykköspesiksen vuoden pelaajaksi ja hän voitti sarjan lyöjäkuninkuuden. Kauden päätteeksi Koskenkorvan Urheilijat pääsi juhlimaan sarjanousua.

    Tahti on jatkunut kovana myös ensimmäisellä Superpesis-kaudella. Kymmenen ottelun jälkeen Rasmus Teppo on lyöjätilaston kärjen tuntumassa.

    Seinäjoen Maila-Jussien kasvatti toteaa, että siirto Koskenkorvalle ja lyöjäjokerin rooliin vei hänen uraansa eteenpäin.

    ”Siirto teki hyvää, koska olin pelannut pitkään Seinäjoella. Täällä oli uusi porukka, hyvä valmennus ja erinomainen ilmapiiri joukkueessa.”

    Tämä kausi on erityinen myös siksi, että Rasmuksen pikkuveljet Luukas, 17, ja Justus, 22, pelaavat samassa joukkueessa. Viime kaudella Justus voitti Ykköspesiksen etenijätilaston. Tällä kaudella Luukas teki debyyttinsä Superpesiksessä.

    Rasmus Teppo lyö palloa parhaimmillaan 175 km/h:n nopeudella. ”Tavoitteena on nostaa nopeus 180:een. Voimaa ja liikkuvuutta vaaditaan vielä lisää.”
    Rasmus Teppo lyö palloa parhaimmillaan 175 km/h:n nopeudella. ”Tavoitteena on nostaa nopeus 180:een. Voimaa ja liikkuvuutta vaaditaan vielä lisää.” Kuva: Johannes Tervo

    Myös isoveli Topias Teppo, 27, pelasi pesäpalloa Superpesiksessä asti, mutta nykyisin hän keskittyy perheen maitotilayritykseen.

    Rasmus toteaa, että tinkimätön harjoittelu ja veljesten välinen kilpailu on vienyt heitä eteenpäin.

    ”Me olemme eläneet pesäpallon ympärillä ja päässeet katsomaan isoveljien pelejä. Sitten jokainen on yrittänyt olla isoveljeään parempi.”

    Tepon lapsuudenperheen arkea rytmittivät maataloustyöt ja lasten urheiluharrastukset. Talvisin kaikki veljekset pelasivat myös lentopalloa.

    ”En muista, miten vanhemmat ehtivät kuskata meitä, mutta kyllä me aina treeneihin ja peleihin päästiin. Oli siinä varmasti kova järjestäminen maatilan töiden ohessa.”

    Isä Ari Teppo rakensi ensimmäisen navetan kotitilan yhteyteen Nurmoon. Tilalla oli parhaimmillaan 200 lypsävää.

    Finnmilk Oy perustettiin vuonna 2014, kun Ari Teppo ja hänen silloinen osakaskumppaninsa päättivät yhdistää lypsykarjansa ja rakentaa jättinavetan Ylistaroon. Nykyään tilan pääomistajia ovat Ari Teppo ja hänen poikansa Topias Teppo.

    Suurella maitotilalla veljekset kasvoivat työntekoon, sillä tekemistä riitti jatkuvasti.

    ”Olimme navetalle kesätöissä heti sen jälkeen, kun saimme traktorikortin. Toki isäni on niin pesisintoinen ihminen, että treenasimme myös paljon kotona. Löimme palloa kuivaajan seinään ja kesäisin pelasimme pellolla.”

    Veljesten välillä on vahva side, jossa kilpailuhenkisyys ja keskinäinen tuki kulkevat rinnakkain. Rasmuksen mukaan lapsuuden pihapelien kilpailuhenki näkyy edelleen arjessa.

    ”Annamme toisillemme suorempaa palautetta kuin muille joukkuekavereille. Naljailemme tietyistä asioista ja saatamme muistuttaa, jos olimme toista parempia”, Teppo naurahtaa.

    Tällä kaudella Rasmus Teppo on lyöjätilaston kärjen tuntumassa.
    Tällä kaudella Rasmus Teppo on lyöjätilaston kärjen tuntumassa. Kuva: Johannes Tervo

    Hän pelasi juniorina lukkarina ja päätyi myöhemmin koppariksi. Koskenkorvalla hänelle räätälöitiin lyöjäjokerin rooli.

    Lyöjäjokerin tehtävänä on toimia sisävuorossa ratkaisijana ja kotiuttaa etenijöitä kotipesään. Jokerin rooli vaatii vahvaa paineensietokykyä ja kykyä nollata epäonnistumiset. Rasmus kuvaa roolia armottomaksi: onnistumiset ja epäonnistumiset näkyvät heti kaikille.

    Urheilun ja maitotilan töiden yhdistäminen vaatii tarkkaa suunnittelua. Rasmuksen isä sovittaa maitotilan työajat ja tehtävät peli- ja harjoituskalenteriin.

    Rasmus Tepon mielestä maidontuotannon kannattamattomuudesta annettu negatiivinen kuva ei pidä paikkaansa. Hän näkee alan tulevaisuuden pääpiirteittäin hyvänä.

    ”Suomi tarvitsee maataloutta. En näe, että mitään hätää olisi. Haasteena on enemmänkin se, että saadaan nuoria tuottajia innostumaan maataloudesta, etteivät tilat vain katoa. Maaviljelijöiden keski-ikä vain kasvaa tällä hetkellä.”

    Lähitulevaisuudessa siintävä sukupolvenvaihdos on Rasmukselle kunnia-asia.

    ”Haluan jatkaa suvussa tehtyä työtä ja tuottaa suomalaisille puhdasta ruokaa”, hän toteaa.

    Rasmus Teppo on kentällä tuimailmeinen ratkaisija, mutta kopissa hänellä on hauskuttajan rooli. ”Yritän aina tsempata joukkuekavereitani.”
    Rasmus Teppo on kentällä tuimailmeinen ratkaisija, mutta kopissa hänellä on hauskuttajan rooli. ”Yritän aina tsempata joukkuekavereitani.” Kuva: Johannes Tervo

    ”Onneksi isä ja isoveli ovat tukena, joten pääsen mukaan yritykseen vähitellen. En näe itseäni toimistotöissä, vaan aion jatkossakin tehdä monipuolisesti tilan töitä. Juuri työn vaihtelevuus kiehtoo: mikään päivä ei ole samanlainen.”

    Rasmus kokee, että lapsuudenkodista peritystä työmoraalista on ollut hyötyä pesäpallouralla.

    ”Olen saanut isältäni tärkeitä oppeja, joista on ollut hyötyä urheilussa. Isä on tehnyt elämänsä aikana isoja investointeja. Se on kannustanut siihen, että elämässä pitää uskaltaa tehdä isoja asioita ja kaikki on mahdollista.”

    Vaikka Rasmukselle povataan menestyksekästä pesäpallouraa, hän etenee kausi kerrallaan ilman pitkän aikavälin suunnitelmia.

    ”Nautin tästä lajista vuosi vuodelta enemmän. En ole vielä ajatellut lopettamista. Kyse ei ole vain pesäpallosta – saan viettää aikaa hyvien kavereiden ja tällä hetkellä myös omien veljieni kanssa.”

    Lyöjäjokerin tehtävänä on toimia sisävuorossa ratkaisijana ja kotiuttaa etenijöitä kotipesään.
    Lyöjäjokerin tehtävänä on toimia sisävuorossa ratkaisijana ja kotiuttaa etenijöitä kotipesään. Kuva: Johannes Tervo

    Rasmus Teppo

    Nurmossa vuonna 2001 syntynyt pesäpalloilija ja maitotilallinen.

    Edustaa Superpesiksessä pelaavaa Koskenkorvan Urheilijoita.

    Pelaa lyöjäjokerina. Aloitti pesäpallon 4-vuotiaana pesiskerhossa.

    Edusti aluksi Nurmon Jymyä, josta siirtyi 11-vuotiaana Seinäjoen Maila-Jusseihin.

    Voitti viime kaudella Ykköspesiksen lyöjäkuninkuuden. Valittiin Ykköspesiksen vuoden miespesäpalloilijaksi.

    Suorittaa parhaillaan yrittäjäopintoja Koulutuskeskus Sedussa. Asuu Seinäjoen Nurmossa.

    Perheeseen kuuluu äiti, isä ja kolme veljeä.

    Lisää aiheesta
    • Seinäjoelle nousee 600 lehmän navetta

    • Henkilöriski pienenee yhteisnavetassa

    Artikkelin aiheet
    Rasmus Teppo
    pesäpallo
    maatalous
    Finnmilk Oy
    Superpesis
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä