Vastasairastunut diabeetikko alkaa herkästi suorittaa syömisiään – ravitsemusterapeutti kertoo, miksi niin ei kannata tehdä

Diabetekseen ja ruokavalioon liittyy monenlaisia harhaluuloja. Yleisin väärä käsitys liittyy siihen, ettei diabeetikko saisi syödä ollenkaan sokeria, kertoo Diabetesliiton ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen.

Ravitsemussuosituksista tietyt kohdat ovat toki tärkeämpiä diabeetikoille kuin muille, mutta tavallinen, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio sopii hänen mukaansa diabeetikoille ja ihan kaikille muillekin.

”Makeat sattumat eivät ruokavaliota kaada.”

Etenkin vastasairastuneilla diabeetikoilla ruokaan liittyvät ajatukset saattavat kuitenkin olla hyvinkin mustavalkoisia ja kieltopitoisia, Ruuskanen kertoo.

Ruokavaliosta ei saa tulla diabeetikolle hampaat irvessä tehtävä suoritus, sillä stressi itsessään voi nostaa verensokeria.

”Diabeteksen hoidon kannalta ei ole järkevää, jos kaikki voimavarat menevät ruuan murehtimiseen eikä energiaa jää muuhun”, Ruuskanen muotoilee.

Kerrataan tässä välissä lyhyesti, mitä diabeteksella tarkoitetaan. Tyypin 1 ja 2 diabeteksilla on erilaiset syntymekanismit ja siten myös erilaiset hoitokeinot.

Yksinkertaistetusti sanottuna tyypin 1 diabetes on insuliinin puutostauti, joten insuliinia on annosteltava elimistöön joko insuliinikynällä tai -pumpulla. Tyypin 1 diabeetikolla mikään ruokavalio tai elämäntaparemontti ei tuo insuliinia elimistöön, vaan insuliinikorvaushoito on aivan välttämätön.

”Terveet elämäntavat ja ravitsemus ovat kuitenkin tärkeitä lisäsairauksien ehkäisemiseksi”, Ruuskanen lisää.

Tyypin 2 diabeteksessa on puolestaan kyse pääosin insuliiniresistenssistä. Elimistö siis kyllä erittää insuliinia, mutta se ei tehoa riittävän hyvin.

Ruuskanen kuvailee, että tyypin 2 diabeteksessa ruokavalio ja elämäntavat ovat varsinaista hoitoa, ja niillä saadaan vaikutettua myös sydän- ja verisuoniterveyteen.

”Terveellinen ruokavalio, liikunta ja mahdollinen painonpudotus parantavat kehon oman insuliinin tehoa, ja tämän lisäksi tarvitaan usein lääkehoitoa.”

Jotta syömiseen liittyvät valinnat olisivat pääasiassa terveellisiä ja järkeviä, ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen kehottaa kiinnittämään huomion ensisijaisesti siihen, miten syö, ja vasta toissijaisesti siihen, mitä syö.  Kuva: Carolina Husu

Ruokavaliossa kyse on aina kokonaisuudesta, Ruuskanen muotoilee.

”Jos siis pääasiassa valitsee järkeviä ruokia ja huomioi sydän- ja verisuoniterveyden, ei tarvitse olla jatkuvasti ehdoton.”

Viime vuosina on puhuttu esimerkiksi ruokailujen 80:20-säännöstä. Tällä tarkoitetaan, että jos 80 prosenttia ruokavaliosta on kunnosta, 20 prosenttia ruuasta voi poiketa suosituksesta. Ruuskasen mukaan tällaista ajattelumallia voi noudattaa kuka tahansa, olipa diabetesta tai ei.

Ruokailuun tarvitaan nimittäin joustavuutta, sillä elämässä eteen tulee väkisinkin tilanteita, joissa on turvauduttava ensimmäiseen eteen tulevaan ruokaan. Joustava ruokailumalli mahdollistaa myös arjen pienet herkkuhetket ja ruualla juhlimisen sen mukaan, millaista joustoa kukin syömisiinsä kaipaa.

”Jollekin päivittäinen pullakahvittelu tutun ihmisen kanssa on suoranainen mielenterveysteko, ja joku tykkää syödä viikonloppuna vaikka tuhdin pizzan”, Ruuskanen kuvailee.

Diabetesta sairastavan, kuten kenen tahansa, kannattaa syödä herkkuja kohtuullisissa määrissä. Herkkujen täyskielto ei ole ravitsemusterapeutti Eija Ruuskasen mukaan järkevää. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Ruuskanen ei pidä järkevänä sokerin korvaamista keinotekoisilla makeutusaineilla herkuttelutuotteissa, sillä verensokerin hoidossa tästä ei ole mitään etua.

”Alkaa mennä turhaksi tuhraamiseksi, jos vaikka yrittää leipoa tavallisen sokerin sijaan jollain makeutusaineella.”

Olennaista verensokerivaikutukselle on Ruuskasen mukaan se, paljonko makeita herkkuja syödään kerralla. Paras ohje diabetesta sairastavalle ja kenelle tahansa muullekin on syödä herkkuja maltillisina annoksina.

Ruuskasen mukaan kaiken pohjana on ateriarytmi, eli se, että nälkä pysyy hallinnassa. Pohjattoman nälkäisenä itse kullekin tuppaa tulemaan himo syödä jotain mahdollisimman energiatiheää mahdollisimman nopeasti.

”Kun ateriarytmi on kunnossa, ei tule mentyä ruokapöytään ja kauppaan kiljuvassa nälässä.”