Sammakko huusi kuin vinkulelu rantakäärmeen hampaissa – katso videolta hurja kamppailu

Maaseudun Tulevaisuuden toimitussihteeri Nikke Kinnunen oli mökkipihalla maan- ja kivensiirtohommissa, kun lähistöltä alkoi kuulua vinkulelulta kuuloistavaa ääntelyä. Kinnunen, hänen puolisonsa ja tämän äiti luulivat ensin, että kissanpentu huusi jossakin.

Kolmikko huomasi pian, että lähistöllä nurmikolla näkyi sätkimistä. Hetken kuluttua he näkivät, että rantakäärme roikutti sammakkoa suussaan.

”Sammakko yritti päästä pois käärmeen hampaista. Aikansa se pyristeli ja huusi tuskissaan. Jossain vaiheessa sammakko lakkasi tappelemasta vastaan”, Nikke Kinnunen kertaa tapahtumia.

Kinnusen arvion mukaan kyseinen rantakäärme oli noin metrin mittainen. Rantakäärme on Suomen suurin käärmelaji. Aikuinen rantakäärme kasvaa noin 70–80 senttimetrin pituiseksi.

Kinnunen todisti läsnäolijoiden kanssa sammakon ja käärmeen välistä kamppailua muutaman minuutin ajan. Mökki sijaitsee Inkoossa kuivan maan tontilla.

”Yllätyin, että sammakosta lähtee noin kova ääni. Se kirkui tuskissaan kuin syötävä. Samalla selvisi myös sanonnan ’huutaa kuin syötävä’ merkitys.”

Tämän jälkeen käärme raahasi kiemurrellen sammakon kivimuurin ja pusikoiden suojaan, eikä kummastakaan kuulunut tai näkynyt enää mitään.

Nikke Kinnusen puoliso taltioi rantakäärmeen ja sammakon välisen kamppailun videolle. Tällä hetkellä Hongkongin yliopistossa ekologian ja biodiversiteetin professorina työskentelevä Juha Merilä katsoi videon ja tunnisti sammakon tavalliseksi sammakoksi eli ruskosammakoksi.

Suomen herpetologisen yhdistyksen puheenjohtaja, eläinlääkäri Johanna Railio arvioi puolestaan videon perusteella, että kyseinen sammakko oli kooltaan poikkeuksellisen suuri.

”Osittain suuri koko selittyy sammakoiden tavalla puolustautua pullistamalla itsensä ilmalla suuremmaksi vaaratilanteessa”, Railio kertoo.

Käärme saalisti sammakon syödäkseen sen. Railion mukaan mikään käärme ei tapa huvikseen, se olisi sille aivan liian raskasta ja kuluttavaa.

”Käärme pystyy todennäköisesti syömään sammakon hyvin, vaikka videolla näyttää, että se olisi mahdotonta. Ensinnäkin sammakko kutistuu, kun ilma purkautuu siitä ulos kuoleman jälkeen. Lisäksi käärmeen leukojen rakenne on sellainen, että se pystyy nielemään erittäin suuria saaliita”, Railio kirjoittaa sähköpostitse.

Joskus harvoin voi käydä niin, että käärme on arvioinut saaliinsa koon väärin, eikä pysty nielemään sitä, mutta se on hyvin harvinaista.

Kaikki suomalaiset sammakkolajit, myös rupikonnat, kuuluvat rantakäärmeiden perusruokavalioon. Myös pikkujyrsijät ja linnut kuuluvat niiden ravintoon. Käärmeet ovat tärkeä osa ravintoverkkoa. Ne säätelevät saalislajiensa populaatioita, ja ovat myös itse ruokaa muun muassa petolinnuille.

Eläinlääkäri Railio kertoo, että rantakäärmeellä on lievää myrkkyä erittäviä rauhasia, jotka tainnuttavat saalista ainakin lievästi, kun sen iho rikkoutuu nielemisprosessin aikana. Lisäksi itse mahalaukkuun nieleminen tappaa lopulta saaliin.

Juha Merilä muistuttaa, että rantakäärmeet eivät ole ihmiselle myrkyllisiä ja ne on syytä jättää rauhaan. Videolla käärme kuljetti sammakkoa piiloon, jossa se voi rauhassa nielaista sen.