Rajamäet rakensivat talon, jossa kolme sukupolvea asuu saman katon alla ‒ teinilläkin on oma sisäänkäynti

Miltä kuulostaisi, jos ydinperheellä olisi paritalossa parisataa neliötä ja isovanhemmilla alle sata? Lisäksi talosta löytyisi parinkymmenen neliön yksiön kaltainen oma tila itsenäistyvälle nuorelle.

Kaikilla olisi oma sisäänkäyntinsä ja isommissa huoneistoissa omat terassitkin.

Plussana olisi yhteisöllisyys sekä molemminpuolinen apu ja turva, kun sitä tarvitaan – ja toisaalta myös oma rauha, kun sitä kaivataan.

”Välttämättä tässä talossa sukupolvet eivät törmää kuin autotallissa”, naurahtaa Mikko Rajamäki rakennuttajaperheestä.

Tällainen on Villa Sydän, kohde numero 9 Lempäälän Asuntomessuilla. Kyseessä ei siis ole pelkkä haave vaan toteutettu unelma, kolmen sukupolven talo.

Villa Sydämen suunnitellut arkkitehti Eevamaria Timlin sanoo, että tarve usean sukupolven yhteisasumiselle on lisääntynyt.  Kuva: Rami Marjamäki

Villa Sydämessä hirsirunko on hyvin säältä suojassa. Etualalla on paritalon suurin huoneisto, jossa asuinneliöitä on parisataa. Siihen kuuluu yksiötä muistuttava oma tila nuorelle.  Kuva: Rami Marjamäki

Monisukupolvinen asuminen vanhan ajan malliin on alkanut jälleen kiinnostaa, ja syykin on selvä. Nuoret haluavat itsenäistyä mutta joutuvat maksamaan vähistä tuloistaan isoja vuokria. Isovanhemmat puolestaan tulevat katsomaan ja hoitamaan lapsenlapsiaan pitkienkin matkojen päästä ja nukkuvat kuka missäkin sohvannurkassa.

Samalla kaikki miettivät, kuinka iäkkäin sukupolvi pystyy viettämään arvokkaasti viimeiset vuotensa, kun valtio kiristää nyöriä ja vanhustenhoidon on siihen sopeuduttava.

Ajatus sukupolvien asumisesta saman katon alla syntyi Rajamäen perheessä, kun Mikko ja Minna Rajamäki saivat Asuntomessuilta 300 neliötä rakennusoikeutta eikä pariskunta tahtonut jättää sitä käyttämättä.

Isovanhemmat asuvat sinisellä ja lapsiperhe oranssilla näkyvässä osassa. Yksiön kaltainen tila on punaisella värillä. Kuva: Niko Moisas

Mikko Rajamäen 80- ja 77-vuotiaat vanhemmat innostuivat ajatuksesta ja lähtivät projektiin mukaan. He myivät vanhan asuntonsa ja päätyivät paritaloasumiseen nuorempien sukupolvien kanssa.

Lisäksi taloon päätettiin rakentaa yksiö, jossa vanhin lapsi saa opetella jo itsenäistymistä. Huoneistossa on oma sisäänkäynti mutta myös sisäovella yhteys vanhempien tiloihin.

Yksiön kaltaiseen tilaan on oma sisäänkäynti mutta myös suurempaan huoneistoon pääsee sisäkautta. Kuva: Rami Marjamäki

Paritalon pienemmässä osassa on 74 neliötä. Sitä asuttaa vanhin sukupolvi. Kuva: Rami Marjamäki

Isovanhemmilla on oma terassinsa, jonne on on kulku olohuoneesta. Kuva: Rami Marjamäki

Suurimman huoneiston olohuoneesta on näkymä terassille.  Kuva: Rami Marjamäki

Kohteen suunnitellut arkkitehti Eevamaria Timlin sanoo, että ylisukupolvisuuden toive asumisessa nostaa päätään.

”Asiakkaat mainitsevat, että he tarvitsevat vierashuoneen, jossa isovanhemmat voivat olla pitkiäkin aikoja.”

Hänen mukaansa suosittua on vierashuoneen suunnittelu esimerkiksi saunarakennuksen yhteyteen. Olennaista on, ettei sukupolvien tarvitse ”törmätä” koko ajan toisiinsa ja että isovanhemmat kokevat jonkin tilan omakseen rakennuksessa.

Lisäksi sukkulointi omaisten välillä vähenee tai loppuu.

”Käy raskaaksi, jos koko ajan joutuu ajamaan jonnekin.”

Hauska yksityiskohta talon edessä viittaa nimeen ja monen sukupolven asumiseen saman katon alla. Kuva: Rami Marjamäki

Rajamäellä ylisukupolvisuus asumisessa vietiin pidemmälle kuin monella muulla.

”Lapsemme ovat sen verran nuoria, että isovanhemmat katsovat tarvittaessa 14- ja 17-vuotiaiden lastemme perään”, sanoo Mikko Rajamäki.

Ratkaisussa painoi sekin, että jossain vaiheessa isovanhemmat tarvitsevat enemmän apua ja huolenpitoa kuin he itse nyt antavat.

Silloin ei puolestaan nuorten tarvitse sukkuloida autolla heitä auttamassa. Apu on heti seinän takana.