Kuorsausta, pyörimistä, levottomat jalat, heräilyä ja vessahätä. Mikäli yöstä selviää ilman mitään edellä mainittuja, lienee onnekas.
Entäpä, jos levoton sielu pötköttääkin vieressä? Varastaa peiton ja kolauttaa painajaisunen tiimellyksessä kyynärpäällä kylkeen. Puhua höpöttelee siansaksaa.
Onko kaikesta huolimatta sovun ylläpitämiseksi nukuttava parisängyssä ja noustava uuteen päivään uupuneena?
Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tuntee suomalaisten uniongelmat, joista totta tosiaan kärsitään usein yhdessä. Esimerkiksi kuorsaaminen voi olla erittäin äänekästä ja valvottaa kumppania.
”Usein parisuhteissa molemmat ajattelevat aluksi, että nukutaan yhdessä mutta vanhemmiten, kun ilmenee erilaisia vaivoja ja sairauksia, huomataan, että voi olla parempi nukkua erillään.”
Partonen arvelee, että jos molemmat eivät ole samaa mieltä siitä, miten nukkuminen pitäisi järjestää, tilanne voidaan tulkita epäluottamuslauseeksi. Huonosti nukkuneena ja ärtyneenä olemassa olevat ongelmat sitten kärjistyvät riidoiksi.
”Voi olla parisuhteelle hyväksi siirtyä eri huoneisiin”, Partonen kannustaa.
Nukahtamisvaikeudesta voidaan puhua, jos pyörii sängyssä yli puoli tuntia ennen unen tuloa.
Univaikeudet ovat hyvin tavallisia suomalaisilla. 2000-luvulle tultaessa työikäisten satunnainen unettomuus on lisääntynyt. Yli joka kymmenes kärsii pitkäkestoisesta unettomuudesta, jonka taustalla on yleensä jokin sairaus.
Partosen mukaan nukahtamisvaikeudesta voidaan puhua, jos pyörii sängyssä yli puoli tuntia ennen unen tuloa.
Yöllä viittä minuuttia pidempiä valveillaolojaksoja ei saisi olla enempää kuin kaksi yli 65-vuotiailla ja nuoremmilla korkeintaan yksi. Valveillaoloaikaa saisi heräilyistä kertyä korkeintaan puoli tuntia. Muutoin voidaan puhua unettomuudesta.
Tyypillinen unta heikentävä sairaus on uniapnea, jossa kuorsaaminen ja hengityskatkokset vuorottelevat. Vieressä nukkuva voi huolestua katkoksista, jotka päättyvät voimakkaaseen hengenhaukkomiseen. Nukkuja itse havahtuu hereille lyhyesti mutta ei muista siitä mitään aamulla.
Jos kärsii hengityskatkoksista tai on aina poikkeuksellisen väsynyt, kannattaa Partosen mukaan käydä lääkärissä. Uniapnean oireita voivat olla myös runsas hikoilu, yölliset vessareissut sekä kohonnut verenpaine.
Partosen mukaan yli 65-vuotiaille on normaalia käydä kahdesti yössä vessassa ja sitä nuoremmille kerran.
Lääkäreitä ohjeistetaan kysymään uniongelmaisilta jakavatko he vuoteen jonkun kanssa, mutta tilastoja ei ole, moniko suomalainen jakaa sängyn jonkun muun kanssa. Kumppanin tai lapsen ohella herättelijä voi olla myös lemmikki.
Poimintoja internetin keskustelupalstalta:
”Meillä on kaksi koiraa ja toinen niistä nukkuu jalkopäässäni. Siinäkin on tarpeeksi, kun se ramppaa monta kertaa yössä ees taas. Miehen kanssa en osaisi enää nukkua kuin pieniä pätkiä kerrallaan.”
”Me nukumme aina tarpeen mukaan eri huoneessa. Vaimo on iltauninen ja minä iltavirkku.”
”Tarvitsen rauhaa nukkuakseni ja mies pyörii ja kuorsaa. Ärsyttää niin, etten saa nukuttua. Olen ehdotellut, että nukuttaisiin eri huoneissa, mutta mies suuttuu siitä aina.”
”Olen kuullut jopa sellaisesta kamaluudesta, että ihmiset asuvat eri asunnoissa ja ovat silti toimivassa suhteessa.”
Lähde: Vauva.fi