Pirkanmaalla yksityisten ihmisten tekemiä kavalluksia edunvalvojan roolissa on ollut 13 vuosina 2014–2024. Kuva: Saara Peltola / Lehtikuva
Näistä syistä edunvalvoja päätyy yleensä kavaltamaan läheisensä omaisuutta – ikääntyneet usein uhreina
Edunvalvontarikokseen syyllistyvä on tyypillisesti aikuinen lapsi, joka toimii esimerkiksi muistisairaan äitinsä edunvalvojana.Tilaajalle
Törkeät kavallukset korostuvat edunvalvontarikoksissa. Niistä saa vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Kuva: Jarkko SirkiäYksityisten edunvalvojien tekemistä kavalluksista ja törkeistä kavalluksista tuomittiin Keski-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan käräjäoikeuksissa vuosina 2014–2024 yhteensä 30 henkilöä.
Määrä sisältää vain tapaukset täysi-ikäisten henkilöiden edunvalvojista, ei alaikäisten.
Käräjäoikeuksien asiakirjoista ilmenee, että moni rikoksentekijöistä toimi esimerkiksi muistisairaan äitinsä tai muuten heikkokuntoisen vanhempansa edunvalvojana. Osassa tapauksista tekijänä oli sisarus.
Anastetun varallisuuden summa liikkuu alle tuhannesta eurosta yli 100 000 euroon. Omaisuutta oli viety esimerkiksi pankkitililtä tai kuolinpesästä.
Yksityisten edunvalvontarikosten kärkipaikka löytyy Pirkanmaalta, jossa kavalluksia on ollut noin 10 vuoden sisällä 13. Toiseksi eniten tuomioita on annettu Keski-Suomessa, yhteensä kuusi.
Vähiten edunvalvojien tekemiä rikoksia on ollut puolestaan Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, joissa molemmissa on tuomittu törkeästä kavalluksesta yksi edunvalvoja kymmenen vuoden sisällä.
Edunvalvojien tekemien petosten määrä on vähäinen. Ainoastaan Pirkanmaalta löytyy yksi tapaus, joka koski väärennettyä asiakirjaa edunvalvojan tehtävästä ja omaisuuden anastamista.
Oikeuspsykologi Pia Puolakan mukaan ihmisen voi ajaa kavaltamaan varallisuutta perheenjäseneltään äkillinen rahan tarve. Taustalla saattaa olla jokin rahaa vaativa riippuvuus tai muu taloudellinen ahdinko.
”Ihminen voi oikeuttaa käytöstä itselleen ajattelemalla, että mahdollisesti huonokuntoinen läheinen ei ymmärrä tai tiedä, mitä hänelle tehdään. Kavaltaja voi oikeuttaa toimintaa itselleen ajattelemalla, ettei edunvalvottava tarvitse kaikkea rahaa. Tilaisuus tekee varkaan”, Puolakka arvioi.
Puolakka kertoo, että edunvalvontarikollisen persoonallisuudessa saattaa olla empatiakyvyn puutetta eli kyvyttömyyttä samastua toisen asemaan ja itsekeskeistä oman edun tavoittelua. Tällaisia piirteitä esiintyy narsistisen, antisosiaalisen ja epävakaan persoonallisuushäiriön omaavilla.
”On sellaisia persoonallisuuksia, jotka toimivat impulsiivisesti, vastuuttomasti ja jolla on heikko itsehillintä. Silloin asioita tehdään hetken mielijohteesta.”
Perhesuhteilla on myös merkitystä edunvalvontarikosten taustatekijöinä.
”Jos edunvalvottavan ja edunvalvojan välillä on erimielisyyksiä tai riitaa, niin se voi edesauttaa tekijää, ettei hän koe omantunnon tuskaa.”
”Jos edunvalvottavan ja edunvalvojan välillä on erimielisyyksiä tai riitaa, niin se voi vähentää tekijän omantunnon tuskaa.”
Alkoholiriippuvuus ja äkillinen rahan tarve saattavat olla edunvalvontarikoksen taustalla. Kuva: Carolina HusuItä-Suomen yliopiston vanhuusoikeuden professori Anna Mäki-Petäjä-Leinonen näkee suomalaisen edunvalvontajärjestelmän pääsääntöisesti luotettavaksi.
”Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojia holhousviranomaisena. Edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun toiminnasta voi tehdä kantelun DVV:lle”, Mäki-Petäjä-Leinonen perustelee.
Hän korostaa, että väärinkäytöksiä ja taloudellista hyväksikäyttöä ilmenee aina järjestelmästä riippumatta. Heikossa asemassa oleva ihminen, kuten muistisairas, voi olla altis taloudelliselle hyväksikäytölle.
Suuremmaksi ongelmaksi hän nostaa kahden eri lain sekoittamisen toisiinsa.
”Suomessa laki holhoustoimesta ja laki edunvalvontavaltuutuksesta menevät sekaisin niin maallikoilla kuin eri alan ammattilaisilla”, Mäki-Petäjä-Leinonen sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus sekoitetaan toisiinsa.
MT pyysi tiedot yksityisten edunvalvojien tekemistä kavalluksista ja petoksista kaikista käräjäoikeuksista lukuun ottamatta Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Espoon käräjäoikeuksia ja sai tiedot edellä mainituista oikeuksista.
Tulos ei ole välttämättä kattava, sillä kaikissa käräjäoikeuksissa ei ole arkistoitu loppuvuoden 2024 vireillä olevia tapauksia. Luku sisältää vain viralliset edunvalvojat, ei perheen epävirallisia rahastonhoitajia. Kaikki tuomiot eivät ole lainvoimaisia.
Taloudellista hyväksikäyttöä ilmenee aina järjestelmästä riippumatta, sanoo tutkija. Kuva: Jarkko Sirkiä- Osaston luetuimmat
