Suomessa on suuri määrä mökkejä, jossa sähköä ei kuluteta lainkaan talvella. Silti sähkönsiirron perusmaksu pitää maksaa. Kuva: Säde Aarlahti
Mökkiläisiä palveleva sähkönsiirtoyhtiö voi periä kymmenkertaista perusmaksua kaupungeissa toimiviin verrattuina – tätä perustellaan tasapuolisuudella
Moni mökkiläinen joutuu maksamaan talvella tyhjänä olevasta mökistä kymmeniä euroja sähkön siirtomaksua joka kuukausi, vaikka energiaa ei kuluisi lainkaan.Tilaajalle
Maaseudulla on asiakkaita vähemmän kuin kaupungeissa, mutta verkkoyhtiön kulut saattavat olla huomattavan suuria suurten etäisyyksien vuoksi. Kuva: Carolina HusuSähkönsiirron perusmaksu kismittää monia mökkiläisiä, ja syykin on selvä. Talvella sähkönkulutus voi olla jopa puoli vuotta täysin nollassa, mutta silti sähkönsiirron perusmaksu juoksee.
Järvi-Suomen Energia Oy:n perusmaksu mökkiläiselle on 41,15 e/kk ilman varsinaista siirtomaksua ja sähköveroa. Yrityksen asiakaskokemusjohtaja Riitta Hänninen perustelee, miksi se pitää maksaa, vaikka mökki olisi kuukausia käyttämättä.
”Mökin verkkoa ei saa jättää huoltamatta, vaikka mökkiä ei käytettäisikään. Ylläpidämme ja huollamme alueen verkostoa sähkön käyttömäärästä huolimatta, jotta asiakkaalla olisi mahdollisuus käyttää sähköä silloin, kun sitä tarvitsee.”
Samasta syystä hänen mukaansa mökkiläisen perusmaksua ei voida alentaa, vaikka sähköä käytettäisiin vain muutamia kuukausia vuodessa.
”Verkkopalveluehdot vaativat meitä ylläpitämään verkkoa koko ajan. Esimerkiksi sähkönjakelun keskeytyksistä maksamme mökkiläisille vakiokorvauksen, vaikka he eivät keskeytyksen aikana olisi mökillä olleetkaan.”
Tätä vaatii hänen mukaansa myös siirtohinnoittelua säätelevä Energiavirasto tasapuolisuuden nimissä: asiakkailla, joilla on samanlaiset sähköliittymät ja verkon käyttöehdot, tulee olla samanlaiset hinnoitteluperiaatteet.
Suomessa on 77 sähkönsiirtoyhtiötä. Kilpailuttaa ei voi, vaan myös mökkiläisen on otettava lähialueen verkonhaltija – ja usein juuri haja-asutusalueilla perusmaksu kirpaisee eniten.
Yleissiirrossa (3 x 25 A) lähelle Järvi-Suomen Energia Oy:n taksoja pääsevät esimerkiksi kainuulainen Kajave Oy (40 e/kk), Itä-Suomessa Parikkalan Valo Oy (39 e/kk) ja Savon Voima Verkko Oy (36,80 e/kk).
Samaan aikaan monien Etelä-Suomessa toimivien sähkönsiirtoyhtiöiden perusmaksut olivat vain muutamia euroa kuussa eli likipitäen kymmenesosa kalleimmista perusmaksuista.
Hännisen mukaan harvaan asutuilla jakeluverkkoalueilla perusmaksut ovat korkeita, koska kulutusta on vähän asiakasmäärään nähden.
”Jakeluverkossamme on 280 metriä johtoa yhtä asiakasta kohden, kun tyypillisessä kaupunkiverkkoyhtiössä vastaava mitta on vain 30 metriä. Järvi-Suomen alueellamme on paljon vesistöä, saaria, niemiä ja notkoja.”
Hänen mukaansa kustannuksia tulee väistämättä, kun kuluttajia on johtokilometreihin nähden vähän ja maastoon on paikoin vaikea rakentaa. Ison verkon ylläpito on työlästä, vaikka sähköä ei siirrettäisi yhtään.
Pieni asiakasmäärä ja suuret etäisyydet tarkoittavat usein korkeaa perusmaksua.
Lisäksi perusmaksun hintaan vaikuttaa Hännisen mukaan se, paljonko sähkönsiirtoyhtiön alueella on energiaa tarvitsevaa teollisuutta.
Järvi-Suomen Energian alueella isompia kaupunkeja on vain Savonlinna, joten asiakaskunta on pääasiassa vakituisia asukkaita ja maatalousyrittäjiä sekä juuri mökkiläisiä, joita on Hännisen mukaan heidän alueensa asukkaista noin 40 prosenttia.
”Meillä on kaikista Suomen verkkoyhtiöistä asiakkaina kenties eniten mökkiläisiä. Heidän keskimääräinen kulutuksensa oli viime vuonna noin 3 800 kWh/vuodessa. Se on pieni määrä verrattuna vakituisen asiakkaan kulutukseen, ja kummankin asiakkaan verkkoa pitää yhtä lailla ylläpitää, huoltaa ja valvoa vuorokauden ympäri.”
Mökit sijaitsevat lisäksi usein vaikeasti saavutettavissa paikoissa vesistöjen ja saaristojen lähellä, missä myös huoltokustannukset ovat suuremmat kuin taajamassa.
Tehomaksu rankaisee sähköpiikeistä. Niitä voi yrittää välttää esimerkiksi sytyttämällä takan sellaisella hetkellä, kun käyttää paljon sähköä yhtä aikaa. Kuva: Jarkko SirkiäTehomaksu yleistyy omakotitaloissa, kun sähkömarkkinalaki päivitetään ja Energiavirasto määrittelee yhtenäiset hinnoittelumallit luultavasti vuoden lopussa.
Sen vaikutus mökkiläisen sähkömaksuun on vielä yhtä lailla hämärän peitossa kuin omakotiasukkaankin.
Sama lainalaisuus pätee kuitenkin molempiin: suurista sähköpiikeistä eli monen sähkösyöpön yhteiskäytöstä rapsahtaa jollain laskukaavalla helposti lisää maksettavaa. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun vapaa-ajanasunnoilla tulevaisuudessa esimerkiksi ladataan yhä useammin sähköautoja.
”Tämänhetkisen näkemyksemme mukaan yleisesti vaikutukset meidän asiakkaillemme eivät tule olemaan kovin isoja, ja muutokset ajoittuvat monen vuoden ajalle”, sanoo Hänninen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
