Ruokahävikki kaupoissa vähenee ja samalla ruoka-apu vähävaraisille pienenee

Ruokajonoja ei enää näy samaan tapaan kuin menneinä vuosina, mutta nälkä ja hätä eivät meiltä ole loppunut, päinvastoin.

”Ruoka-avun tarve on viime vuosina kasvanut”, kertoo Ruoka-apu.fi-palvelun hankepäällikkö Laura Kumpuniemi.

”Kasvava avuntarve liittyy muun muassa sosiaaliturvan leikkauksiin, työttömyyden kasvuun ja elinkustannusten nousuun. Erityisesti sosiaaliturvaan kohdistuneet leikkaukset ovat herättäneet ruoka-aputoimijoissa suurta huolta. He kohtaavat toiminnassaan ihmisiä, joiden hätä on suuri”, Kumpuniemi toteaa.

Samaan aikaan jaettavan ruuan määrä on koko ajan vähentynyt. Se johtuu siitä, että ruoka-apu on nykyään suureksi osaksi hävikkiruokaa ruokakaupoista ja elintarviketeollisuudesta.

”Hävikin määrä on vähenemään päin, mikä on tietenkin sinällään hyvä ja tavoiteltu asia.”

Ruoka-apukassien sisältö vaihtelee se mukaan, mitä hävikkiruokaa kaupoissa on tarjolla. Ruoka-apu on silti paljon muutakin kuin ruokakasseja. Kuva: Timo Heikkala

Nykymuotoinen ruoka apu Suomessa on alkanut 1990-luvun laman myötä. ”Silloin järjestettiin ruokajakeluita hätäavuksi, ajatuksena että se on väliaikaista apua, mutta se on jatkunut sieltä asti tähän tähän päivään asti”, Kumpuniemi kertoo.

”Jonkun verran se on muuttanut muotoaan ja kehitystyötä on tehty toki paljon. Vaikka puhutaan edelleenkin ruokajonoista tai leipäjonoista, niistä pyritty pääsemään irti.”

”Ruoka apu on nykyään tosi monimuotoista. Ruokakassien lisäksi ruoka-apuna tarjotaan joissakin paikoissa yhteisöllistä ateriointia, esimerkiksi mahdollisuutta tulla syömään koulun ruokalaan jäänyttä ruokaa koululaisten ruokailun jälkeen.”

EU:n ruoka-apuna jaetut kuivamuonapakkaukset on pari vuotta sitten korvattu maksukorteilla, joilla voi ostaa itse valitsemaansa ruokaa.

Kumpuniemen mukaan nykyään arviolta noin 1000 eri toimijaa järjestää Suomessa ruoka-apua. Ruoka-apua järjestävät järjestöt, yhdistykset, seurakunnat ja erilaiset vapaamuotoiset verkostot. Näistä 600–700 toimijaa on rekisteröityneinä Ruoka-apu.fi-sivustolle, jonka toimintaa hallinnoi kirkkopalvelut.

”Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä sivustolta on kirjattu 36 000 järjestettyä tapahtumaa 179 kunnassa. Joulun alla järjestetään aika paljon lisää tapahtumia”, Kumpuniemi arvelee.

Ruoka-apu perustuu vahvasti vapaaehtoistyöhön. Vuonna 2024 ruoka-apua toteutti yli 6 600 vapaaehtoista. ”Vapaaehtoisten lisäksi toiminnassa on mukana jonkun verran on palkattuja työntekijöitä ja erilaisilla palkkatuki- ja työllisyysrahoilla työllistettyjä. Suurin osa työstä tehdään silti vapaaehtoistyönä.”

Hyvinvointialueiden vaikutus ruoka-aputoimintaan vaihtelee alueittain – osalla alueista yhteistyö toimii, toisilla rahoitus ja työllistämismahdollisuudet ovat heikentyneet.

Ruoka-apu ei ole pelkästään ruokaa, Kumpuniemi tähdentää. ”Se on moninaista toimintaa ja pyrkii esimerkiksi vähentämään ihmisten yksinäisyyttä. Tarjolla kohtaamisia ja keskusteluapua ja jos ihmisillä on muuta avuntarvetta, niin heitä pyritään ohjaamaan sitten eteenpäin.”

”Se on siis monessa mielessä tosi arvokasta työtä vapaaehtoisvoimin.”