• Pulloja ja tölkkejä palautettiin viime vuonna ennätysmäärä – näin suuret panttirahat kertyivät asukasta kohden

    Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 420 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta.
    Suomalaiset palauttivat viime vuonna noin 2,3 miljardia pantillista juomapakkausta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen.
    Suomalaiset palauttivat viime vuonna noin 2,3 miljardia pantillista juomapakkausta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen.  
    Koti|Ympäristö
    18.3.202509:15
    STT–

    Suomalaiset palauttivat viime vuonna noin 2,3 miljardia pantillista juomapakkausta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Asiasta kertoo juomapakkausten kierrätyksestä huolehtiva Suomen Palautuspakkaus (Palpa).

    Palautusten määrä kasvoi 130 miljoonalla pakkauksella vuodesta 2023. Kaikkein suosituin pakkaustyyppi oli tölkki, joita saatiin järjestelmän kautta kiertoon yli 1,5 miljardia kappaletta.

    Palpan kierrätysjärjestelmässä juomapakkausten kierrätys on toteutettu niin sanottuna suljettuna kiertona, jolloin pullojen ja tölkkien materiaalista valmistetaan uusia pulloja ja tölkkejä. Näin materiaalit voivat pysyä kierrossa hyvin pitkään.

    ”Ilman suomalaisten palautusintoa ja syvään iskostunutta palautuskulttuuriamme eivät tärkeät materiaalit pääse kiertämään uusiksi pulloiksi ja tölkeiksi”, Palpan johtaja Tommi Vihavainen kertoo tiedotteessa.

    Ahkerimpien palauttajakuntien kärkeä dominoivat pohjoiset kunnat.

    Maakunnittain tarkasteltuna eniten pantillisia juomapakkauksia palautettiin asukasta kohti Lapissa, jossa yhtä asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta.

    Turismin keskittymä Pohjois-Suomessa näkyy tilastoissa, vaikka maakuntakohtaiset erot ovat Vihavaisen mukaan jonkin verran tasaantuneet.

    Siinä missä Lapin palautusmäärä on pysynyt samana vuoden 2023 luvuista, Etelä-Savo on noussut Lapin kintereille 521 palautuksella asukasta kohden. Ahvenanmaalla palautusmäärä asukasta kohden on maakunnista matalin, 305 juomapakkausta.

    Ahkerimpien palauttajakuntien kärkeä dominoivat viime vuoden tapaan pohjoiset kunnat. Kärkipaikkaa pitää Utsjoki, jossa palautettiin peräti 1200 juomapakkausta asukasta kohden. Toiselle sijalle yltänyt Kittilä ei sekään jäänyt kauas tuhannesta palautuksesta asukasta kohden. Kolmanneksi sijoittui Inari.

    Ainoana eteläisempänä kuntana viiden kärkeen ylsi Pertunmaa ennen vuodenvaihteen kuntaliitosta Mäntyharjuun. Siellä palautettiin 840 juomapakkausta asukasta kohden.

    Palautuneina panttirahoina määrä tarkoittaa keskimäärin 64:ää euroa suomalaista kohden.

    Maakuntatasolla katsottaessa ahkerimmat palauttajat eivät tyypillisesti löydy alueen isoimmista kaupungeista. Uudenmaan palautushuippu löytyykin Hangosta, Pirkanmaan Pirkkalasta, Varsinais-Suomen Kustavista ja Keski-Suomen Joutsasta.

    Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta eniten juomapakkauksia palautetaan asukasta kohden Porissa, vähiten Espoossa ja Helsingissä.

    Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 420 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä tarkoittaa keskimäärin 64:ää euroa suomalaista kohden.

    Lisää aiheesta
    • Palpan mukaan keskimäärin jokainen suomalainen palautti automaattiin viime vuonna 392 juomapakkausta. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen.

      Yhteiskunta | Pulloja ja tölkkejä palautettiin viime vuonna ennätysmäärä − kasvua lähes 39 miljoonaa pakkausta

    • Pantin maksu perustuu ensi vuoden alusta lähtien yksinomaan juomapakkauksessa olevaan viivakoodiin.

      Elintarviketeollisuus | Tällaisten pullojen pantillisuus päättyy – palauta ennen vuodenvaihdetta

    Artikkelin aiheet
    juomapakkausten kierrätys
    panttiraha
    Suomen Palautuspakkaus
    Lapin kierrätys
    ympäristötietoisuus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä