Jotkut koiranomistajat löytävät lemmikkinsä turkista punkin jopa marras-joulukuussa. Kuva: Pasi Leino
Torjuuko valkosipuli punkkeja? Armeijan nuoria käytettiin koekaniineina ja vastaus saattoi selvitä
Punkkihavaintoja Suomessa on tehty viimeisen kuukauden aikana vajaat 700.
Punkkipihdeissä veriaterian ahminut puutiainen. Kuva: satu lehtonenViimeisen 30 päivän aikana punkkihavaintoja on tehty Suomessa 652. Viimeisen 7 päivän aikana havaintoja on ollut 227.
Tiedot selviävät Punkkilive-sivustolta, joka on Turun yliopiston ja Pfizerin kehittämä karttasovellus. MT haki tiedot Punkkilivestä perjantaina 28. maaliskuuta.
Havainnot painottuvat tällä hetkellä eniten Oulun, Turun ja Helsingin seuduille sekä niiden lähialueille.
Ylen suositussa Luonto-Suomi- lähetyksessä puitiin punkkien runsastumista Suomessa ja niiden aiheuttamia sairauksia 25. maaliskuuta. Ohjelma on nimeltään Puutiaisilta ja se on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Turun yliopiston dosentti Eero Vesterinen kertoo lähetyksessä, että virallinen punkkisesonki on huhtikuusta elo-syyskuun loppuun. Punkki lähtee liikkumaan, kun lämpötila nousee noin viiteen asteeseen.
Vesterinen muistuttaa tosin, että Etelä-Suomessa ja Turussa punkkeja on melkein jopa ympäri vuoden. Jostakin koirasta löytyy aina punkki marras-joulukuussa.
Yleensä ensimmäiset havainnot punkeista tekevät nimenomaan koiranomistajat.
Puutiaisillassa käsiteltiin myös keinoja ehkäistä punkkeja. Eräs kuuntelija lähetti kysymyksen, karkottaako valkosipuli punkkeja, jos niitä söisi joka päivä.
”Muistaakseni Ruotsissa on tehty tutkimus, jossa armeijan nuoret laitettiin syömään valkosipulia. Kontrolliryhmän henkilöt eivät syöneet sitä. Muistaakseni mitään eroa koehenkilöiden välillä ei saatu, vaikka he olivat esimerkiksi pukeutuneet samanlaisiin vaatteisiin.”
Vesterisen mukaan valkosipuli ei siis varmaan karkota punkkeja.
Punkit voivat levittää borrelioosia eli Lymen tautia sekä harvinaista puutiaisaivokuumetta.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti nostaa esiin lähetyksessä, että 1970-luvulla otetuissa suomalaisten verinäytteissä oli enemmän borrelioosin vasta-aineita kuin nykyään.
”Tosin 1970-luvulla ei borrelioosista tiedetty, koska tauti löydettiin vasta 1980-luvulla”, Vapalahti sanoo.
Metsä- ja maataloustyöt olivat osasyy siihen, mikä selittäisi borrelioosin runsautta ihmisten vasta-aineissa 1970-luvulla.
- Osaston luetuimmat
