Tervajoen ja Kylkkälän kyläyhdistyksen pönttötalkoissa valmistui kaikkiaan 150 pönttöä hömö-, kuusi- ja töyhtötiaisille. Kuva: Johannes Tervo
Lintujen uusien kotien nikkarointi onnistuu myös perheen pienimmiltä, kun tehdään yhdessä
Tervajoella tehtiin talkoilla linnunpönttöjä tiaisille.Tervajoki
Pönttötalkoissa valmistui 150 tiaispönttöä innokkaiden käsiparien voimin. Kuva: Johannes TervoMeteli hallissa on monipuolinen. Kymmenien vasaroiden pauke ja ruuvinväänninten surraus kertautuu kaikuna ja sekoittuu innokkaaseen puheensorinaan ja huudahduksiin. Mä osasin! Valmista tuli!
Tervajoen kyläyhdistyksen tiaispönttötalkoisiin eli pohjalaisittain kökkään on maaliskuisena lauantaina saapunut noin 130 henkeä, aikuisia ja lapsia, Tervajoelta ja naapurikylä Kylkkälästä, jonka kyläyhdistys niin ikään on ollut mukana talkoiden järjestelyissä.
“Olemme saaneet hyvää palautetta hyvin järjestetyistä kökästä. Se on paras palaute, mitä voi olla”, Tervajoen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Havina sanoo liikuttuneena.
Talkoiden onnistuminen lämmittää Havinan mieltä aivan erityisesti, sillä hän on yhdistyksen puheenjohtajana tuore, eikä etukäteen voinut aavistaa, saavatko pönttötalkoot väen liikkeelle.
Perusteita kiittelyyn on. Entiseen Arpeeti-työpajan halliin on järjestetty työskentelypisteet pieteetillä.
Linnunpönttöjen tykötarpeet on sahattu valmiiksi osasiksi ja ruuveillekin on tehty reiänalut. Pöntön kasaukseen on selkeä kuvallinen ohje, ja jokaisessa pöydässä on auttavia käsipareja tarjolla. Pienimmät ruuvinvääntimen käyttäjät kun ovat alle kouluikäisiä.
Oliver Ruohonen naputtaa lentoaukon suojapeltiä paikalleen. Kuva: Johannes TervoTarjolla on kahvia, mehua ja pullaa. Ulkona käristyvät talkoomakkarat.
Tiaispönttötalkoot syntyivät kyläyhdistysaktiivi Kirsti Härön ajatuksesta. Luonnossa liikkumista ja lintujen tarkkailua miehensä Esan kanssa harrastava Härö huolestui uutisoinnista hömötiaisten uhanalaistumisesta.
”Sain mieleeni idean tiaisille sopivien pesäpönttöjen tekemisestä. Olisihan se hienoa, jos taas pääsisi kuulemaan hömötiaisen vihellystä. Ennen sitä kuuli usein.”
Idean jalostamista toiminnaksi auttoi Härön tytär, joka opiskelee metsätalousinsinööriksi. Hanna Härö ryhtyi hankevastaavaksi, kun Tervajoen kyläyhdistys polkaisi käyntiin pienhankkeen paikallisella Leader-rahoituksella, Yhyres-kehittämisyhdistyksen kautta.
Hanna Härö asettelee juuri valmistuneen, vastasahatulta puulta tuoksuvan pöntön kiinni haavanrunkoon. Petulian patikkareitillä Vielä lehdettömien puiden lomasta pilkahtelee Valtatie 18 ja sitä pitkin sujahtelevat autot, mutta ne tuskin haittaavat pöntön toiveasukkaita, hömötiaisia. Kuva: Johannes Tervo”Pohdin, että tästä pönttöhankkeesta tulisi osa opintojeni lopputyötä. Kaavailen aiheeksi jotain tiaisiin liittyvää, mutta myös lasten ja nuorten luontosuhteen tutkiminen kiinnostaa”, Hanna Härö juttelee.
Pönttöjä on tarkoitus kasata kaikkiaan parisataa. 3 600 euron tukirahalla on hankittu tykötarpeet ja talkoomuonat. Pönttöjen tekijät saavat viedä pönttönsä omaan kotimetsäänsä, mutta niitä voi myös lahjoittaa kyläyhdistykselle.
”Lautaseinien ruuvaaminen oli ihan helppoa.”
”Ripustamme pönttöjä kylän maille, muun muassa patikkareitin varrelle”, Hanna Härö sanoo.
Pönttötalkoita on järjestämässä myös Kylkkälän kyläyhdistys. Se toimii naapurikunnassa, Isonkyrön puolella, mutta käytännössä Tervajoki ja Kylkkälä ovat yhtä – Kylkkälä muodostaa osan Tervajoen taajamasta.
”Tuntuu luonnolliselta tehdä yhteistyötä naapurikyläyhdistyksen kanssa. Olemmehan me tässä vierekkäin”, Kylkkälän kyläyhdistyksen aktiivi Marko Korpi sanoo.
Kuvassa talkoiden muonituspisteellä Sanna Kinnari, Päivi Havina ja Marko Korpi. Kuva: Johannes TervoKylkkälän puolella pönttöjä ovat rakentaneet koululaiset. Kyläyhdistys vei Kylkkälän koululle tekovärkit, ja oppilaat nakuttelivat tiaisille 70 asumusta.
”Ripustimme niitä tuonne patikkareitin Kylkkälän-puoleiselle osuudelle”, Korpi sanoo.
Päivi Havina havahtui kyläyhdistyksen tärkeyteen, kun kylän koulua ja päiväkotia alettiin uhata lakkauttamisilla.
Hän huomasi, miten tärkeää oli koulun vanhempainyhdistyksen tuki ja yhteisen asian äärelle muodostunut yhteisö. Sitä kautta hän lähti mukaan myös Tervajoen kyläyhdistyksen toimintaan.
Kirsti Härö, hankkeen ideoija ja Tervajoen kyläyhdistyksen aktiivi antaa pönttövärkit Melinda Kinnuselle. Kuva: Johannes Tervo”Tervajoki on osa Vaasaa, mutta aina ei tunnu siltä. On tärkeää, että kyläläiset yhdessä toimivat ja tekevät asioita, niin kylä pysyy elävänä ja täällä on myös palveluita.”
Omalla esimerkillään Havina toivoo vaikuttavansa myös siihen, että nuoremmatkin sukupolvet liittyisivät kyläyhdistyksen toimintaan.
Olivia Erkkilä, 9, on saanut pönttönsä valmiiksi. Vaikeinta rakentamisessa oli peltisen lentoaukkosuojan nakutteleminen piskuisilla nauloilla.
”Lautaseinien ruuvaaminen oli ihan helppoa”, hän sanoo.
Pönttönsä hän aikoo ripustaa kotinsa lähelle metsikköön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
