Kalajoen Plassi houkuttelee värikkäällä historiallaan ‒ vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta

Punamultaiset aitat vartioivat aukiota, jonka ohi mutkittelee vanhojen puutalojen reunustama kylänraitti. Auringonpaisteen syrjäyttää hetkeksi jokisuuta pitkin vyöryvä viileä merisumu. Paikalliset kutsuvat sitä hylkeenpieruksi.

Tunnelma on juuri sopiva pienelle aikamatkalle. Vanhojen rakennusten keskellä voi kuvitella paikalle entisajan markkinahälinän ja tervatynnyrien tuoksun.

Aukiota ympäröivä alue, Plassi, on Kalajoen vanha kauppa- ja markkinapaikka. Sen nimi juontaa juurensa ruotsin sanasta marknadsplats. Markkinoita pidettiin tällä paikalla jo 1600-luvun alussa, ja perinne jatkuu yhä jokasyksyisillä Kalajoen markkinoilla.

Plassilla on ollut merkittävä rooli Kalajoen elinkeinoelämässä. Se nousi 1600-luvulta lähtien tervakaupan keskukseksi. Myös Kalajoen ensimmäinen satama sijaitsi aikoinaan täällä jokisuulla.

”Tämä paikka tunnettiin alun perin tervatorina, sillä tynnyreitä varastoitiin täällä ennen niiden laivaamista eteenpäin. Tervaa tuotiin laajalta alueelta aina Savosta ja Kainuusta saakka”, kertoo Oulun museon rakennustutkija Sari Alajoki, joka on perehtynyt myös Plassin ja Kalajoen paikallishistoriaan.

Sari Alajoen mukaan Plassi on ollut tärkeä kaupan keskus. Nykyisellä markkinapaikalla eli Tervatorilla on ollut 1700-luvun lopulla yli sata terva-aittaa. Kuva: Hanna Perkkiö

Tervakauppa, kalastus, merenkulku ja käsityöläisyys ovat jättäneet alueeseen jälkensä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta, ja koko alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Alajoen mukaan Plassista tekee erityisen sen muodostama historiallinen kokonaisuus.

”Kalajoki on aina ollut ja on edelleen vahva maatalouspitäjä. Plassi puolestaan edusti aivan toisenlaista ympäristöä. Täällä oli liiketoimintaa, käsityöläisiä, kauppiaita ja kalastajia.”

Vuonna 1912 rakennettu Havulan talo henkii yhä aikakautensa varakkaan porvariskodin tunnelmaa. Kuva: Hanna Perkkiö

Alue oli myös merkittävä teollisuusyhdyskunta. Viime vuosisadan alussa perustettu Santaholman saha oli aikanaan pitäjän suurin työllistäjä. Sillä oli suuri merkitys myös naisten työpaikkana. Sahan toiminta jatkui aina 1990-luvulle saakka.

Sahan myötä Plassista muodostui työväestön asuinalue, jonka aktiivisesta työväenliikkeestä muistuttaa edelleen käytössä oleva Teatteritalo, entinen työväentalo.

Alueen matkailullinen helmi on Havula, Santaholman sahan johtajan vuonna 1912 rakennuttama jugendhuvila. Alkuperäinen kalustus on säilytetty, joten kävijä pääsee aistimaan entisaikojen tunnelmaa. Kesäisin Havulassa järjestetään tapahtumia, taide- ja käsityöpajoja sekä kahvilatoimintaa.

Kalastusmuseo toimii Tervatorin laidalla seisovassa 1800-luvun hirsiaitassa. Museo esittelee paikallista kalastusperinnettä, johon kuuluu muun muassa nahkiaisen ja hylkeen pyynti. Kuva: Hanna Perkkiö

Nykyisin Plassi on pääosin tavallinen asuinalue. Taloja on kunnostettu, mutta osa rakennuksista odottaa tyhjillään uutta käyttöä. Entisen Santaholman sahan alueelle on kaavoitettu myös uudisrakentamista.

Alueen säilyminen elävänä kulttuuriympäristönä ei ole ollut itsestäänselvyys. Alajoen mukaan 1970-luvulla alueelle suunniteltiin mittavaa purkamista, mutta asukkaiden vastustus auttoi säilyttämään arvokkaan miljöön.

”Vanhojen rakennusten säilyminen lähtee aina omistajista, mutta myös yhteiskunnan halu suojella kulttuuriympäristöä näkyy kuntien päätöksissä”, Alajoki toteaa.

Vanhan kauppatorin varrella sijaitseva Orellin pikkupuoti on vanha markkinamökki ja todennäköisesti peräisin jo 1700-luvun puolelta.  Kuva: Hanna Perkkiö

Monet matkailijat etsivät nykyisin kokemuksia, jotka liittyvät paikalliseen historiaan ja tarinoihin. Alajoen mukaan kiinnostusta selittävät sekä nostalgia että merkityksellisyyden kaipuu.

”Elämäntahti on nykyään nopea. Vanhan ympäristön äärelle pysähtyminen tarjoaa mahdollisuuden löytää pysyvyyttä ja merkityksiä.”

Plassilla poikkeaminen on helppoa, sillä alueen merkittävimmät kohteet sijaitsevat saman kylänraitin varrella. Kulttuurireitti kulkee Jokelan pappilalta markkinapaikan kautta Havulaan.

Alueeseen voi tutustua myös omatoimisesti. Kaupungin verkkosivuilta löytyvä virtuaalinen historiareitti johdattaa kävijän kohteesta toiseen ja tarjoaa taustatietoa alueen rakennuksista, ihmisistä ja vaiheista.

Kalastajien yhteiseltä alueelta eli verkkokedolta löytyy mm. entinen markkinaputka, vanhoja makasiineja, 1700-luvulta peräisin oleva kammiaitta sekä kalastajien verkkolatoja. Kuva: Hanna Perkkiö