Kalle Lähdesmäen koti sijaitsee yhdellä Seinäjoen korkeimmista paikoista, josta saa helposti kerättyä talven puolukat. Kuva: Taina Renkola
Naiset kieltäytyivät menemästä huoltoasemien sotkuisiin vessoihin vielä 90-luvulla, ja havainto poiki menestyvän liikeidean
Kalle Lähdesmäki kehitteli menestykseen nousseen huoltoasemaketjun ABC:n konseptin 90-luvulla. Nyt hän pelkää, että ketju on menossa väärille raiteille.Tilaajalle
Kalle Lähdesmäen tyttären maneesiin on koottu suvun ja hiihdon historiaa. Rakennukset valtavat palkit on kierrätetty teollisuusrakennuksesta. Kuva: Taina RenkolaKauppaneuvos Kalle Lähdesmäen matka tähän pisteeseen olisi kirjan väärti, jos mies joskus tulee sille päälle.
Punaisena lankana voisi olla ilmajokelaisella pientilalla varttuneen pojan nousu S-ryhmän kärkipaikoille tai yhtä hyvin teos voisi kertoa kuntoliikunnasta lähes 60 vuoden ajalta 137 maratonin kokemuksella tai työstä Suomen ja kansainvälisen ampumahiihdon hyväksi.
Sivuttaa ei voisi kuitenkaan Lähdesmäen elämän todellista käännekohtaa, joka löytyy nuoruudesta.
Se oli Huissin kylässä se yksi lehmä, jonka vanhemmat päättivät myydä. Näin Kalle pääsi vuodeksi vaihto-oppilaiksi ulkomaille.
Tuohon aikaan 1960-luvulla mahdollisuutta päästä vaihto-oppilaaksi tarjottiin yleensä luokan priimuksille, jollainen Kalle ei ollut. Kotitilan työt kiinnostivat koulua enemmän. Vanhempiensa kannustamana Kalle kuitenkin haki vaihtoon ja sattui pääsemään.
Suomalaisittain suurehkolla keskilännen tilalla Lähdesmäki oppi muun muassa englannin ja näki tehomaatalouden, joka parikymmentä vuotta myöhemmin oli totta Suomessakin.
Takaisin palasi uudistunut ja kansainvälistynyt lukiolainen, joka paransi otettaan koulussa. Lisäksi hän oli oppinut englannin, mikä ei 1970-luvun Suomessa ollut mitenkään tavallista.
Lähdesmäki valmistui Vaasan kauppakorkeasta ekonomiksi pika-ajassa, vaikka aloitti Sokoksella ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen vakituisessa työsuhteessa.
Vain 32-vuotiaana hänet valittiin Etelä-Pohjanmaan Osuuskunnan toimitusjohtajaksi.
Hänen johdollaan Eepeessä kannattavuus ja omavaraisuus nousivat hyvälle tasolle katastrofivuosien jälkeen – samaa voi sanoa henkilöstön työviihtyvyydestä.
Vuonna 2003 Lähdesmäki nimitettiin SOK:n kenttäryhmän johtajaksi, käytännössä SOK:n kakkosmieheksi pääjohtaja Kari Neilimon jälkeen.
Lähdesmäki erosi kaikkien yllätykseksi loppuvuonna 2004. Lehdissä kirjoitettiin eron syyksi yhtiössä tehdyn viilauksen organisaatiossa. Lähdesmäen mukaan kyse oli aivan muusta.
”S-ryhmään oli syntynyt erilaisia verkostoja, jotka synnyttivät muun muassa tehottomuutta. Kaikki tahot eivät aina tehneet töitä liiketoimissa menestymisen eteen.”
Lähdesmäki tarkentaa, että osuuskunta on liiketoimintayritykselle hauras yritysmuoto ja otollinen hyväveliverkostoille.
”Päätin jatkaa tehtävissä, jossa fokus on liiketoiminnan johtamisessa ja jossa hyvä hallinto ja läpinäkyvyys toimivat. Päätöstäni tuki aiempi yhteydenpito headhunttereiden kanssa.”
Karenssiajan jälkeen hän jatkoi kaupan ja palvelujen alalla Minimani-yhtiöiden toimitusjohtajana eläkkeelle asti.
Kalle Lähdesmäki on ostanut hiihtolegendojen suksipareja, jotka ovat esillä maneesissa. Kuva: Taina RenkolaLähdesmäen elämäntyö S-ryhmässä näkyy kuitenkin yhä muun muassa teiden varsilla.
Moni havahtui, kun brändinä viime vuodet elänyt Shell katosi lopullisesti ja sulautui ST 1:een. Esso puolestaan hävisi jo lähes 20 vuotta sitten.
Mitä ihmettä tien päällä tapahtuu?
ABC oli monen ihmisen yhteistyön tulos mutta alkusysäys pitkälti Lähdesmäen alulle panema.
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa päätti ottaa toimialaksi huoltoasemabisneksen 1987. Vähitellen vahvistui ajatus, että huoltoasemat muuttuvat tulevaisuudessa liikennemyymälöiksi. Keskiössä ei ole enää auto vaan ihminen.
”Tiesimme, että vain joka viidennellä pysähdyksellä tankataan ja että huoltamolla myytävät tuotteet olivat 30 prosenttia kalliimpia vieressä olevassa S-marketissa.”
Lähdesmäki kutsui joulukuussa 1995 yhteistyökumppani Shellin kolme johtajaa, Eepeen toimialajohtajan ja Ässähuoltamot oy:n toimitusjohtaja Heikki Strandenin kolmen päivän seminaariin.
Shellin johtajien esitykset saivat silmät aukenemaan: silloinen liiketoimintamalli Shellin kanssa huoltoasemabisneksessä oli tiensä päässä.
”Tajusimme, että tiet erkanevat. Heti seminaarin jälkeen työstin uuden toimintamallin.”
Sisäsauna on jäänyt vähälle käytölle sen jälkeen, kun Kalle Lähdesmäen serkku osti Alkolta hyödyttömiksi jääneitä viskitynnyreitä ja teki niistä saunoja. Yksi päätyi Lähdesmäkien pihaan. Kuva: Taina RenkolaSeuraavassa Ässähuoltamot oy:n hallituksen kokouksessa Lähdesmäki esitteli neljään moduuliin perustuvan liikennemyymälän rakenteen työnimellä U2.
Siinä oli neljä kivijalkaa: polttoainemyynti eli mittarikenttä, market, ravintola sekä palvelut ja ajanviete.
”Ravintolassa piti nelihenkiselle perheelle olla sellaista ruokaa, joka kelpasi kaikille ilman riitaa. Lisäksi piti palvella nopeasti ja täyttävällä ruualla vaikkapa urheilujoukkueita, jotka kulkivat Suomen teitä sadoilla busseilla viikoittain.”
Ajanvietemoduulin keskiössä taas olivat pelit, veikkaus ja laadukkaat vessapalvelut. Tutkimukset osoittivat, että tuohon aikaan naiset ja lapset karsastivat huoltoaseman vessoja.
”Ne olivat usein sotkuisia, eikä luultavasti yhdestäkään löytynyt bideetä.”
Suunnitelmat hyväksyttiin jatkotyöstöön lukuun ottamatta nimeä U2, joka koettiin liian ”militaristiseksi”. Kokeilujen jälkeen nimeksi tuli ABC, ja ensimmäinen myymälä avattiin Kouvolan Uttiin 1998.
Seuraava iso askel oli, kun ST1 ja ABC perustivat polttonesteiden hankintayhtiön NEOT oy:n, joka toi itsenäisyyden muista jakeluyhtiöistä. Lähdesmäki toimi alkuvuodet hallituksen puheenjohtajana, ja ST 1:n omistajan Mika Anttosen rooli oli yhtiössä merkittävä.
Muut huoltoasemaketjut unohtivat uudistumisen ja päästivät ABC:n niskan päälle.
”Shellillä katseltiin, kuinka meille käy mutta ei reagoitu mitenkään. Teboil siisti jonkin verran huoltamoitaan, ja Essolla oli kyllä ajatuksia liiketoiminnan kehittämisestä – ikään kuin olisivat tienneet, että lähestymme heitä ostoajatuksella.”
Näin myös kävi, ja ABC osti Suomen Esson huoltamot ja laajeni sellaiseksi kuin sen näkyään tunnemme.
Auton huoltaminen päätettiin lopettaa, sillä se ei tuonut tarpeeksi kassavirtaa.
Aluksi ABC:n formaatille myös naureskeltiin, että eiväthän ne enää ole huoltoasemia. Korjaamotoiminta poistettiin tarkoituksella, ja ketju puhuu itsekin jo liikenneasemista.
”Siihen oli monia syitä. Yhden miehen huoltotyön kassavirta oli vähäinen, ja tila otettiin myymäläkäyttöön.”
Lähdesmäki muistuttaa, että kaikella yritystoiminnalla on elinkaarensa. Ilman uudistumista käy kuin Essolle tai Shellille Suomessa.
Hän on hieman epäileväinen, onko ABC:n perintöäkään hoidettu hyvin. Monia ketjun liikennemyymälöitä on jo lopetettu.
”Valikoimat ja palvelut täytyy pitää ajan hermolla ja hallita kilpailutilanne, on kyettävä uusiutumaan.”
Lähdesmäki tarkentaa, että esimerkiksi lounas ei voi maksaa 15 euroa alueella, jossa sen saa muualta kympillä ja että jauhelihakastikkeelle on yhä tilausta. Ulkomaiset donitsit eivät käy kaupaksi kolmella eurolla, kun nurkan takana on leipomo tai paistopiste.
Hyvää kekseliäisyyttä Lähdesmäki huomasi taannoin, kun hän vei autonsa Espoossa muutamaksi tunniksi korjaamolle. Odottaville asiakkaille oli varattavissa seinällinen työtila.
”Kyllä sellaisesta nykyään maksetaan.”
Kalle Lähdesmäki
72-vuotias yritys- ja järjestöjohtaja, joka toimi pitkään S-ryhmässä ja ennen eläköitymistään Minimani-yhtiöiden toimitusjohtajana.
Valittiin vuonna 1985 Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan toimitusjohtajaksi ja nimitettiin S-ryhmän kenttäryhmän johtajaksi 2003. Sai kauppaneuvoksen arvonimen 2010.
Kotoisin Ilmajoelta. Asuu puolisonsa Liisa Lähdesmäen kanssa omakotitalossa Seinäjoella.
Perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta.
Toimi Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajana 2006–2010 ja 2016–2024 sekä kansainvälisen ampumahiihtoliitto IBUn tilintarkastajana 2010–2014.
Harrastaa juoksua ja hiihtoa.
Ehdolla kunta- ja aluevaaleissa keskustan listoilta 2025.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
