Vuonna 1996 tapahtui asia, jonka ansiosta talvimatkailu ajoi kesäturismin ohi Lapissa

Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jossa on paljon tilaa mutta vähän ihmisiä. Miten kaikista maakunnista juuri Lapista on tullut Suomen matkailun toinen veturi pääkaupunkiseudun lisäksi?

Tyhjästä Lapin matkailumenestys ei ole syntynyt, vaan ilmiön juuria voi hakea niinkin kaukaa kuin 1800–1900-lukujen vaihteesta. Tuolloin Suomen Matkailijayhdistys alkoi kesämatkailu edellä viedä Suomen Lappia maailmankartalle.

Matkailu oli kuitenkin pitkään pelkästään yhteiskunnan yläkerrosten huvia. Vasta 1960-luvun suuri rakennemuutos toi yhä useamman saavutettavaksi sekä vapaa-ajan että henkilöauton, joten yöttömän yön pääsi kokemaan yhä useampi.

Autoilu liittyi osaltaan myös siihen, miten eräs punanuttu asteli osaksi Lapin matkailua.

Rovaniemen ja siinä sivussa koko maakunnan matkailua alettiin nimittäin markkinoida joulupukilla 1980-luvun puolivälissä, kun Nelostien varrelle valmistunut putiikkikeskittymä nimettiin Joulupukin pajakyläksi.

Meni kuitenkin vielä vuosikymmen, ennen kuin talvesta tuli maakunnan matkailun ykkössesonki, kertoo yliopistonlehtori, matkailututkija Maria Hakkarainen Lapin yliopistosta.

”Vasta vuonna 1996 talvikausi ajoi kesän ohi Lapin matkailussa. Nyt kesä on jätetty matkailussa virransäästötilaan”, Hakkarainen kuvailee.

Yksi Lapin matkailun tämänhetkisistä haasteista on matkailun saaminen ympärivuotiseksi. Ympärivuotinen matkailu antaisi yrittäjille varmuutta investointeihin ja toisi ympärivuotisia työpaikkoja.

Ensimmäisiä viitteitä ympärivuotisuudesta on jo nähty, sillä talvisesonki on viime vuosina alkanut entistä aiemmin, kertoo Lapin Matkailuelinkeinon Liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell.

”Syksyllä kansainväliset matkailijat voivat ihastella revontulia ilman pelkoa paukkupakkasista.”

Joulupukin tapaaminen on monelle kansainväliselle matkailijalle yksi Lapin-reissun tähtihetkistä. Kuva: Eija Mansikkamäki

Kotimaiset hiihtolomanviettäjät suuntaavat helmi–maaliskuussa sankoin joukoin Lappiin, mutta Lapin matkailun ennätyslukemat on luotu kansainvälisten matkailijoiden avulla. Maria Hakkarainen kuvailee, että matkailussa korostuu nyt kokemuksellisuus.

”Maailman ihmisistä kovin moni ei ole kokenut sellaista kylmyyttä ja pimeyttä kuin täällä on tarjolla, saati sitten nähnyt revontulia.”

Lappi voi jo lähitulevaisuudessa olla yksi harvoista lumivarmoista talvikohteista, sillä ilmastonmuutos vesittää jo nyt esimerkiksi Alppien talvia, kertoo yliopistotutkija, dosentti Kaarina Tervo-Kankare Lapin yliopistosta.

Lapin matkailun laariin sataa Tervo-Kankareen mukaan myös uutuuden etsiminen: jos on lentänyt riittävän moneksi jouluksi palmurannalle, saattaa mieli tehdä jotain uutta.

Lähteenä käytetty myös Harri Hautajärven artikkelia Miten Suomen matkailua on suunniteltu? teoksesta Matkailunkestävä Suomi (2023).