Perheiden rahatilanne heijastuu lasten liikkumiseen ja ruutuaikaan

Liikkuminen on selvästi muita yleisempää lapsilla ja nuorilla, joiden perheet ovat korkeassa sosioekonomisessa asemassa. Asia käy ilmi 7–20-vuotiaiden liikkumista selvittävästä tutkimuksesta, jossa oli mukana muun muassa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja UKK-instituutti. Aineisto kerättiin vuosina 2023–2024. Tutkimuksen kyselyyn vastasi yhteensä liki 22 000 lasta ja nuorta.

Kaiken kaikkiaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista täytti 7–17-vuotiaiden liikkumissuosituksen eli harrasti reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunnin päivässä.

Urheiluseurassa liikuntaa tai urheilua harrastaa säännöllisesti ja aktiivisesti yli puolet niistä lapsista ja nuorista, joiden perheen taloudellinen tilanne on erittäin hyvä. Heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden lapsista ja nuorista näin tekee vain kolmasosa.

Selvästi yleisin liikkumismuoto niin lapsilla, nuorilla kuin nuorilla aikuisilla on omaehtoinen liikkuminen. Myös omaehtoinen liikkuminen vähintään kerran viikossa on yleisempää niillä lapsilla ja nuorilla, joiden perheen taloudellinen tilanne on erittäin hyvä.

Heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden lapsista ja nuorista joka neljäs ei omista omaa polkupyörää.

Perheen sosioekonominen asema näkyy myös lasten ja nuorten päivittäisessä ruutuajassa. Yli kaksi tuntia päivässä ruudun ääressä viettivät useimmiten he, joiden perheen taloudellinen tilanne oli huono.

Heikossa taloudellisessa asemassa olevista alakouluikäisistä liki puolelle kertyi ruutuaikaa yli kaksi tuntia päivässä, kun taas erittäin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden lapsista ruutujen ääressä oli yhtä paljon vain viidennes.

Yläkoulu- ja lukioikäisillä ero ei ollut yhtä jyrkkä.