• Kekseliästä nuukailua ja talkoohenkeä – Lemun kylä Maskussa näyttää mallia säästäväisyydessä

    Lemun Kempit palkittiin teoista, joissa kiertotalous ja kylähenki kulkevat käsi kädessä.
    Tilaajalle
    Lemun Kempit on Vuoden Arkinuukaileva kylä 2025. Kuvassa Seppo Uotila, Mika Heimo, Paula Kohijoki, Tiina Kosonen ja Tauno Linkoranta.
    Lemun Kempit on Vuoden Arkinuukaileva kylä 2025. Kuvassa Seppo Uotila, Mika Heimo, Paula Kohijoki, Tiina Kosonen ja Tauno Linkoranta. Kuva: Suvi Elo
    Koti|Kylät
    21.3.202622:00
    Tuomo Kesäläinen

    Lemun kylässä Maskussa nuukailu ei näy talteen pistettyinä kynttilänpätkinä tai sammuvina valoina, vaan fiksuina ratkaisuina ja tarveaineiden viisaana käyttönä. Kun jotakin tarvitaan, se tehdään yhdessä, mieluiten jo olemassa olevaa hyödyntäen.

    Juuri tästä syystä Lemun Kempit ry sai viime syksynä kunnian olla koko Suomen ensimmäinen Arkinuukaileva kylä. Kilpailussa etsittiin kyliä ja yhteisöjä, joissa arjen säästäväisyys näkyy nokkelina käytännön tekoina, luovuutena ja fiksuna resurssien käyttönä.

    ”Lemussa arjen säästäväisyys on hymy suupielessä tehtyä kylätyötä, jossa vanha korjataan ja kyläläisten osaamista ja olemassa olevia resursseja hyödynnetään mahdollisimman laajasti”, kertoo 18 vuotta Lemun Kemppien sihteerinä toiminut Tauno Linkoranta.

    Kotiseutukeskus Mäntylä on Lemun Kemppien tärkeä kiintopiste. Entinen autiotila on talkoilla kunnostettu yhdistyksen käyttöön.
    Kotiseutukeskus Mäntylä on Lemun Kemppien tärkeä kiintopiste. Entinen autiotila on talkoilla kunnostettu yhdistyksen käyttöön. Kuva: Suvi Elo

    Yhdistys vakuutti valintaraadin monipuolisella toiminnallaan, jossa kiertotalous, kulttuuriperintö ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä.

    Yhdistys on kunnostanut vanhoja rakennuksia kierrätysmateriaaleja hyödyntäen, kehittänyt lähimatkailua esimerkiksi nostalgisen kulttuuripyöräreitin sekä kajakki- ja kanoottivuokrauksen avulla sekä perustanut kotiseutumuseon rinnalle toiminnallisemman Lastenmuseon.

    ”Periaatteemme on, että aina kannattaa korjata ennemmin kuin purkaa. Vanhassa on paljon käyttökelpoista, kun sen näkee mahdollisuutena”, Linkoranta jatkaa.

    ”Arkinuukailun tärkeänä osana on koko ajan ollut se, että olemme hyödyntäneet ulkopuolisia rahoituksia korjauksissa ja investoinneissa. Hankkeita ovat tukeneet muun muassa Leader-rahoitus, Museovirasto ja Maskun kunta.”

    Lemun Kemppien toiminnan juuret ulottuvat 75 vuoden päähän. Yhdistys syntyi  museokäytössä olevan Kemppien tuvan ympärille. Rakennus on vuodelta 1858 peräisin oleva pitäjänmakasiini.
    Lemun Kemppien toiminnan juuret ulottuvat 75 vuoden päähän. Yhdistys syntyi museokäytössä olevan Kemppien tuvan ympärille. Rakennus on vuodelta 1858 peräisin oleva pitäjänmakasiini. Kuva: Suvi Elo

    Konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta on Kotiseutukeskus Mäntylä. Lemun Kempit hankki pientilan kotiseutuyhdistykselle vuonna 2007. Tila oli ollut asumattomana noin 20 vuotta, ja rakennusten kunto oli heikko.

    Talkootyön, sitkeyden ja ulkopuolisen rahoituksen avulla paikasta on syntynyt elävä kohtaamispaikka, jossa järjestetään tapahtumia, konsertteja ja kylän yhteistä toimintaa.

    ”Rakennusten katot on uusittu, pihat siistitty ja ennen kaikkea elämä on palannut takaisin tilalle. Mäntylä on kunnostettu vaiheittain ja nykyisin pihapiirissä on kota ja kesäkeittiö. Päärakennuksessa on kesäisin majoitustoimintaa ja kunnostettuun ulkorakennukseen on rakennettu pakohuonepeli ja tilat tapahtumille, kuten joulumyyjäisille”, Linkoranta kertoo.

    ”Koko ajan löytyy jotain puuhaa, ja askareisiin on aina ilo tarttua!”

    Seppo Uotila

    Talkoohenki on Lemussa vahvasti voimissaan. Kun tarvitaan traktoria tai raskaiden töiden tekijöitä, paikalle kutsutaan Mika Heimon kaltaisia puurtajia, jotka tuntevat koneet ja työtavat.

    ”Mäntylän ulkorakennukseen esimerkiksi oli kertynyt vuosikausien lehmänlannat, ja kun yksi hirsiseinä oli jo romahtanut, ei siinä enää alettu hienostelemaan. Ajettiin traktori avoimeen kohtaan ja tyhjennettiin koko hoito kerralla pois”.

    Koko ikänsä Lemussa elänyt Seppo Uotila tunnustaa nauttivansa kylän rytmistä ja talkootyöstä: ”Koko ajan löytyy jotain puuhaa, ja askareisiin on aina ilo tarttua!”

    Lemun Kemppien toiminnan juuret ulottuvat 75 vuoden päähän. Yhdistys syntyi nykyisin museokäytössä olevan Kemppien tuvan ympärille.

    Rakennus on vuodelta 1858 peräisin oleva pitäjänmakasiini, joka sijaitsee Lemun kirkon kupeessa, valtakunnallisesti merkittävällä kulttuurihistoriallisella alueella.

    ”Lastenmuseossa tarkoitus ei ole vain katsella, vaan myös kokea millaista arki oli ennen vanhaan.”

    Tiina Kosonen

    Kotiseutumuseon yläkertaan on rakennettu Lastenmuseo, jossa avautuu vanhanaikainen koululuokka. Museossa muun muassa koululaiset pääsevät tutustumaan siihen, millaista koulunkäynti ja arki olivat ennen.

    ”Lastenmuseossa tarkoitus ei ole vain katsella, vaan myös kokea millaista arki oli ennen vanhaan”, Kemppien nykyinen sihteeri Tiina Kosonen muistuttaa.

    ”Kulttuurikasvatuspäivänä Lemun koulun eläköitynyt rehtori on ollut Lastenmuseossa pitämässä lapsille vanhanajan koulupäivän”.

    Lastenmuseossa on helppo päästä menneen ajan tunnelmaan.
    Lastenmuseossa on helppo päästä menneen ajan tunnelmaan. Kuva: Suvi Elo

    Arkinuukailu näkyy Lemussa myös laajemmin kestävän kehityksen tekoina.

    Hukkapuuta hyödynnetään biohiilen valmistuksessa, ja kylässä tähdätään yhä enemmän moderniin omavaraisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen ja yleisesti rauhallisempaan ja kestävämpään elämäntapaan.

    ”Otamme yhä enemmän kaikessa toiminnassa huomioon esimerkiksi pölyttäjät, maaperän monimuotoisuuden ja muut ympäristöasiat kokonaisvaltaisesti”, Paula Kohijoki kertoo.

    Lemussa säästäväisyys on keino pitää kylä elävänä. Yhdessä tekeminen, vanhan kunnioittaminen ja uusien ideoiden kokeileminen ovat tehneet Lemun Kempien arkinuukailusta esimerkin, joka kiinnostaa myös kylän rajojen ulkopuolella.

    Ensimmäinen Arkinuukaileva kylä -titteli on tunnustus menneestä työstä ja samalla lupaus siitä, että Lemussa kekseliäs kyläarki jatkuu.

    Kuluvana vuonna Kempit juhlistavat jo 75 vuotta jatkunutta toimintaansa. Juhlavuotta vietetään työn merkeissä, järjestäen monipuolisia ja mielenkiintoisia tapahtumia pitkin vuotta.

    ”Vuoden tapahtumiin lukeutuvat muun muassa Maskun kyliin tutustuttava Kyliinvaellus, Avoimet kylät -päivän tapahtumat sekä viehättävä Nostalgiapyöräily Hitaasti mutta tyylillä-kulttuuripyöräreitillä”, Linkoranta listaa.

    ”Tapahtumien ulkopuolella voi tulla tutustumaan Kemppien tuvan museoon, Lemun keskiaikaisen kirkon ympäristöön ja Lemun kauniiseen luontoon patikoiden, pyöräillen tai meloen”.

    Lemun Kempit

    Lemun Kempit on Maskun Lemun kylässä toimiva kotiseutu- ja kyläyhdistys.

    Yhdistys vaalii paikallista kulttuuriperintöä ja maisemaa kestävän kehityksen keinoin.

    Toiminnassa korostuvat kiertotalous, arkinuukailu ja yhdessä tekeminen.

    Yhdistys ylläpitää kotiseutumuseota ja Lasten museota sekä edistää lähimatkailua muun muassa kanoottivuokrauksen avulla.

    Tapahtumat, kuten myyjäiset, konsertit ja vaellukset, kokoavat kyläläisiä ja vierailijoita yhteen.

    Maaseudun Sivistysliitto valitsi Lemun Kempit ry:n vuoden 2025 Arkinuukailevaksi kyläksi.

    www.lemunkempit.fi

    Artikkelin aiheet
    Lemu
    Masku
    kiertotalous
    talkoohenki
    Kantri
    Kantri
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle