Ilmalämpöpumppujen hinnat nousivat mutta kysynnän odotetaan silti piristyvän

Suomen vanhimman lämpöpumppuyrityksen JH-Lämpö oy:n toimitusjohtaja Petri Ikonen kertoo lämpöpumppumarkkinoiden eläneen viime vuosina voimakkaiden muutosten aikaa.

”Tässä tilanteessa on haasteita, mutta myös selviä merkkejä suunnan muutoksesta.”

Vähäinen uudisrakentaminen näkyy osittain lämpöpumppujen kokonaiskysynnässä. Painopiste on siirtynyt uudisrakentamisesta saneerauksiin ja erityisesti vanhojen lämmitysjärjestelmien korvaamiseen energiatehokkaammilla ratkaisuilla.

”Suomessa rakennuskanta on laaja ja lämmityksen lisäksi yhä useammin myös viilennystarve nousee esiin”, Ikonen huomioi.

Petri Ikonen näkee lämmitysjärjestelmien saneerauksien lisäävään lämpöpumppujen kysyntää. Kuva: Ilpo Paananen

Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen ja kasvanut tietoisuus energiankulutuksesta ohjaavat kiinteistönomistajia investoimaan lämpöpumppuihin ja muihin uusiutuviin energiamuotoihin.

Lämpöpumppujen hintakehitys on Ikosen mukaan eriytynyt laite- ja käyttökohteiden mukaan. Kiinteistö- ja suurempien lämmitysjärjestelmien hinnat ovat nousseet arviolta 20–30 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana.

”Hinnannousun taustalla ovat erityisesti materiaalien ja asennustarvikkeiden kallistuminen. Pienten lämpöpumppujen hintojen nousu on ollut maltillisempaa.”

Työnosuus hinnoista ei ole noussut samassa suhteessa. Sen sijaan matkakustannukset ovat kasvaneet polttoaineiden hintojen nousun myötä.

”Kilpailun kiristyminen ja tarjonnan kasvu ovat hillinneet hintakehitystä ja lisänneet kuluttajien valinnanvaraa.”

Kolmen vuosikymmenen toimintavuoden aikana JH‑Lämpö oy on asentanut yli 17 000 lämpöpumppua. Viime vuosina myynti on jäänyt huippulukemista, mikä heijastelee yleistä talous- ja maailmantilannetta sekä kuluttajien varovaisuutta.

”Investointeja on siirretty, mutta tarve ei ole kadonnut mihinkään”, Ikonen toteaa.

Maidontuottaja Simo Kettusen tiilitaloon Joensuun Reijolassa asennettiin ilmalämpöpumppu maalämmön ja leivinuunilämmityksen rinnalle maaliskuun lopulla.

”Kesähelteille kaivattiin viilennystä, koska tiilitalo jäähtyy kuumenemisen jälkeen hitaasti. Talvella pumppu kierrättää tasaisemmin leivinuunin antamaa lämpöä.”

Ikonen sanoo merkkejä markkinan elpymisestä olevan nähtävissä. Kysynnän odotetaan palautuvan loivasti, kun siirretyt investoinnit alkavat purkautua.

”Asiakkaat etsivät ennen kaikkea energiatehokkaita, toimintavarmoja ja pitkäikäisiä ratkaisuja.”

Keskeiselle paikalle sijoitettava sisäyksikkö huolehtii lämmitysilman ja kesähelteiden jäähdytysilman tasaisesta jakamisesta huoneistoon. Kuva: Ilpo Paananen

Kotitalousvähennys, erilaiset rahoitusjärjestelyt ja laitetakuut ovat tärkeitä investointeihin vaikuttavia tekijöitä.

Ikosen mukaan taloyhtiöt hakevat ratkaisuja, joilla voidaan hallita energiakulutusta ja parantaa asumismukavuutta. Energiatehokkuusdirektiivit sekä sisätilojen vaikutus asumisterveyteen lisäävät viilennysratkaisujen ja aurinkosähkön hyödyntämistä.

Aurinkosähköä voidaan hyödyntää nykytekniikalla tehokkaammin, akustot latautuvat päivän aikana ja sähköä käytetään omavaraisesti myös iltaisin ja öisin.

Sähköautojen yleistyminen kasvattaa myös paneelijärjestelmien kokoa, koska sähköä tarvitaan myös auton lataamiseen.

Ikonen korostaa huoltojen kasvavaa merkitystä. Pitkän aikavälin seuranta osoittaa, että säännöllisesti huolletun lämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset ovat yli 20 prosenttia pienemmät verrattuna järjestelmiin, joita huolletaan vain vikatilanteissa. Tämä koskee kaikkia lämmitysjärjestelmiä.

”Huolto on yksi tehokkaimmista keinoista säästää rahaa pitkällä aikavälillä. Säännöllinen huolto on investointi, joka maksaa itsensä takaisin ja lisää asumismukavuutta.”