Kuttupuheita on pidetty eduskunnassa jo 40 vuotta – Timo Roos aloitti hauskan perinteen

Hanhilahden sukuseura teki 30-vuotisjuhlakirjanaan tarinakirjan ”Aattelin ja melkein sanonki, vaikken mittään puhunu”. Se julkaistaan sukukokouksessa Tampereen Teiskossa 2. päivä elokuuta.

Kirja sisältää Jouni Koskelan kirjoittaman eduskunnan kuttupuheiden synty- ja jatkohistorian. Kuttupuheet aloittanut kansanedustaja Timo Roos (1936–2023) kuului yhteen suvun viidestä sukuhaarasta.

Kuttupuheet ovat hyvin sastamalalais-pirkanmaalainen "ilmiö", mutta ne ovat saaneet myös kansallista huomiota.

Yhtenä tarinakirjan kirjoittajana oleva maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja Marjo Anttoora on aviomiehensä kautta myös Hanhilahden suvun jäsen. Anttooran aloitteesta kuttupuheen pitäjälle annetaan nykyisin kiitoksena kutunjuusto.

Eduskunnan kuttupuheiden perinne on jatkunut valtion talousarvion MMM:n pääluokan käsittelyn yhteydessä 40 vuoden ajan.

Puheita ovat pitäneet myös muualta kuin Pirkanmaalta olleet kansanedustajat. Viimeksi sen piti yllättäen Tuomas Kettunen Kainuusta.

Kuttupuheiden sisältämä sopiva huumori on aina ollut kansanedustajien ja muiden kuulijoiden mieleen. Timo Roosin lempisanontoja olivat ”kuttu on köyhän miehen lehmä”, ja ”jos ei kuttu tee pahaa, niin ainakin sitä suunnittelee.”

Kerran Roosin puheenvuoroa tukenut edustaja Markku Vuorensola totesi: ”Kuttuhan on sellainen eläin, että joka sillä rikastuu, ei ikinä köyhdy”.

”Tyrvääläisimmillään” kuttupuhe oli joulukuussa 2017, kun sen piti edustaja Pertti Hakanen ja sen vastaanotti eduskunnan varapuhemies Arto Satonen.

Suodenniemen Lahdenperänkylässä vuonna 1904 tehdyllä juustokehällä vamistetaan edelleen juustoja. Kuva: Jouni Koskela