Hintojen eriytymisen voimistuminen näkyy selvästi, kun katsoo hintojen kehitystä parina viime vuotena. Kuva: Timo Filpus
Sodan syttyessä suurimmalla osalla suomalaisista olisi oma piilo- ja pakopaikka maaseudulla – "Keski-Euroopassa tämä ei olisi mahdollista"
Vaikka kiinteistömarkkinat ovat nyt hiljentyneet Ukrainan sodan vuoksi, monet suomalaiset näkevät rakkaan mökkinsä mökin mahdolliseksi pakopaikaksi tiukan paikan tullen.Tilaajalle
Korona sai mökkeilyn uuteen lentoon keväällä 2020, ja alkuvaiheessa kelpasi mökki myös kaukaa kotoa. Kuva: Timo FilpusTämän kesän loma-asuntomarkkinoissa on epävarmuutta. Korona aiheutti mökkibuumin keväällä 2020, mutta nyt se on huolenaiheena jäänyt pahasti Ukrainan sodan jalkoihin.
Alkuvuoden myynti mökkimarkkinoilla näyttää hiljentymisen merkkejä, mutta Sp-Koti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Rantanen ei yllättyisi, vaikka Venäjän aloittama sota ja Putinin uhkaavat puheet lisäisivät intoa hankkia kakkoskoti metsän siimeksestä. Uutiskuvat Ukrainan ovat näyttäneet, kuinka kaupungit muuttuvat hetkessä kivikasoiksi.
”Voihan tämä olla kaukaa haettua, mutta osa ihmisistä voi miettiä mahdollista pakopaikkaa pahojen aikojen varalta.”
Kauppahintapalveluiden rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta on täysin samaa mieltä. Hän on työskennellyt mökkikauppojen parissa 40 vuoden ajan ja vastaa nyt niiden rekisteröinnistä koko maassa.
Toppinen näkee suojautumisessa myös historiallista jatkumoa. Jatkosodan aikana maalle lähtivät pommituksia pakoon ne, joilla siihen oli mahdollisuus. Mökkejä nykyisessä mielessä ei ollut mutta sen sijaan jonkin verran herraskaisia huviloita, joissa varakas väki tapasi viettää palvelijoineen kesää.
”Suomalaisilla on nykyään monenlaista piiloinfraa, ja se liittyy nimenomaan mökkeilyyn. Monilla on mökki tai kesäpaikaksi jäänyt sukutila maalla, jossa kalastellaan ja ehkä myös metsästetään. Keski-Euroopan kaupungeista eivät asukkaat pääsisi sotaa pakoon tositilanteessa samalla tavalla”, toteaa Toppinen.
Pakopaikka ei kuitenkaan irtoa halvalla. Järven tai meren rannalta sijaitsevasta lomakiinteistöstä piti viime vuonna maksaa keskimäärin 95 000 euroa. Summa perustuu Maanmittauslaitoksen tilastoimiin mökkikauppoihin viime vuodelta. Korkeampaankin keskihintaan päästään, jos katsotaan kiinteistönvälittäjien tilastoita: 4 262 mökkikaupan keskihinnaksi tulee 128 927 euroa.
Eroa selittää, että välittäjien luvuissa ovat mukana uudet, omakotitalon mukavuuksin varustellut lomahuoneistot muun muassa laskettelukeskusten liepeiltä.
Maanmittauslaitoksen tilastot taas koostuvat koko mökkikannastamme, jossa paino on 1970–80-luvuilla sekä osin 1960-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella rakennetuissa loma-asunnoissa.
Korjausvelkaa vanhoissa mökeissä on vaihtelevasti mutta joka tapauksessa sen verran, että uuden mökin hintaa niistä ei saa kuin aivan poikkeuksellisen hienolla sijainnilla suurien vesistöjen äärellä.
Toisaalta loma-asuntojen kauppa uhmaa maalaisjärkeä. Vakituisen asunnon kuntoa syynätään suurennuslasin linssillä, homekoiran nenällä ja kuntotarkastajan mittareilla, mutta mökkikaupoilla mieli sumenee.
Emme osta 40 vuotta vanhaa katetta tai märkää maata betonikakun alla, vaan mielikuvan istuskelusta ilta-auringossa saunan terassilla olutpullo kädessä tai köllöttelystä hellepäivänä kalliolla kuin saimaannorppa.
”Mökki kolahtaa kerrasta, ja järki alkaa hämärtyä. Tällöin tietyt puutteetkaan eivät välttämättä ole kaupan esteenä”, toteaa Rantanen.
Hän sanoo kokemuksesta, että harva teettää mökkiin kuntotarkastuksen tai syynää huolellisesti rakenteita tässä usein arvoltaan sadantuhannen euron investoinnissa.
Näin ei toimittaisi vaikkapa autokaupoilla.
Maaliskuun lopussa Oikotiellä oli myynnissä 1 836 mökkiä ja Etuovessa 2 202. Niiden hakukenttiin laitamme usein vain hintahaitarin ja esimerkiksi oman rannan. Rantanen kannustaa kuitenkin enempään.
”Listaisin ja laittaisin hakuehdoiksi asiat, joita ehdottomasti haluan, kuten esimerkiksi sähkön, kaivon, rannan ja tien perille sekä tietenkin sijainnin. Paikan päälle menisin katsomaan kohdetta vasta, jos kriteerit täyttyvät ja hinnan ja laadun suhde vaikuttaisi olevan kohdallaan.”
Potentiaalisia kohteita löytyy sitä vähemmän, mitä enemmän kriteereitä antaa. Rantasen mielestä se ei haittaa.
”Jos tulee vain yksi hakutulos, jäitä hattuun. Sitten kannattaa odotella, kunnes sopiva tulee vastaan.”
Asuntomarkkinoilla uuden kodin osto kestää keskimäärin kuusi kuukautta – alkaen ostoajatuksesta ja päättyen kauppakirjan allekirjoittamiseen. Sen sijaan mökkiä etsitään usein vuosia.
”2010-luku oli hitaasti hiipuvien hintojen aikaa monessa maakunnassa, mutta koronan vuoksi rajat menivät kiinni ja katseet kääntyivät kotimaahan. Mökkien hintapyynnöt menivät reippaiksi, ja ylihintaakin varmasti maksettiin”, sanoo Toppinen.
Koronan vaikutus näkyy selvästi, kun tarkastelee toteutuneiden myyntihintojen kehitystä vuodesta 2019 vuoteen 2021. Ahvenanmaata lukuun ottamatta hinnat nousivat lähes jokaisessa maakunnassa.
Etelä-Savo on suurten kauppamäärien vuoksi luotettava mittari. Siellä kaava-alueella olevien rantamökkien mediaanihinnat kohosivat reilut 10 prosenttia. Varsinais-Suomessakin kauppoja tehdään yli 300 vuodessa, ja pandemian aikana hinnat nousivat peräti yli 20 prosenttia.
Sen sijaan Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa hinnat ovat pysyneet samoina myös korona-ajan. Välittäjien tuoreimman tilaston mukaan näissä maakunnissa alkuvuoden 2022 kauppamäärät ovat laskeneet eniten aiempiin vuosiin verrattuina.
”Tietyillä alueilla rakentaja ei välttämättä saa myydessään omiaan pois, rakensipa talon tai mökin”, sanoo Rantanen.
Rekisteripäällikkö Toppinen on jo pitkään huomannut mökkimarkkinoiden eriytyneen. Tunnin matkan päässä suurista keskuksista hinnat kohoavat huimasti, kauempana vaimeammin tai ei lainkaan.
”Kiinteistöbisneksessä on aivan samalla tavalla taantuvat ja kehittyvät markkinat kuin asuntokaupassa. Helsinki on se ykkösetäisyys, josta mitataan mökkimatkaa. Sen jälkeen tulevat esimerkiksi Kuopion tori ja Tammelantori Tampereella. Muuttovoittoisen kunnan lähellä kauppa käy paremmin kuin syrjäisellä sijainnilla”, pohtii Kuopiossa asuva Toppinen.
Rantanen vahvistaa tämän. Mökkien hinnat myötäilevät alueiden asuntojen hintakehitystä, jos etäisyys on sopiva.
”Jos asunto maksaa jollain alueella 300 000 euroa, luultavasti 120 000 euron hintainen mökki tuntuu edulliselta.”
Asunnon ja mökin välinen etäisyys on aina vaikuttanut ostohalukkuuteen.
Tilastokeskuksen mukaan Uudellamaalla mökkimatkan keskipituus on 131 kilometriä (mediaani), mutta muualla maassa mökit sijaitsevat huomattavasti lähempänä kotia. Mökkibarometri 2021 -kyselyn mukaan keskiarvo on 108 kilometriä ja mediaani vain 50 kilometriä. Mediaania laskettaessa ääripäät pudotetaan pois aineistosta, ja tulos on siksi keskiarvoa luotettavampi.
Rantasen mukaan meillä on totuttu ajattelemaan, että mökkimatka saa olla korkeintaan parisataa kilometriä suuntaansa tai pari tuntia auton ratissa. Korona venytti kipurajaa kuitenkin hetkellisesti.
”Mökkejä saatettiin ostaa hyvinkin kaukaa omasta asuinpaikasta. Mielenkiintoista tulee olemaan, kuinka suurella käytöllä nämä ovat ja palautuuko osa heräteostoksista pian myyntiin”, pohtii Rantanen.
Näin voi käydä myös energian kallistumisen vuoksi. Mökkibuumin alkuhetkinä keväällä 2020, jolloin 95-bensiini maksoi Tilastokeskuksen mukaan 1,28 euroa litralta ja dieseliä sai hintaan 1,16.
Nyt litraan voi laittaa euron lisää, joten lomareissu Helsingistä Saariselälle maksaa myös bensapihillä autolla sata euroa enemmän kuin pari vuotta sitten.
Tilanne onkin kääntynyt hetkessä niin, että mökkejä katsellaan etupäässä tunnin matkan päästä kasvukeskuksesta, mutta muuten joustetaan vaikkapa omasta rannasta.
”Aiemmin kuivanmaan mökit eivät tahtoneet mennä kaupaksi esimerkiksi Hämeenlinnan lähistöllä, ja pyyntihinnat olivat 30 000–50 000 euroa. Nyt hintalappu on 50 000–80 000 euroa, ja kaikki myydään”, Rantanen sanoo.
Vaikka korona on nostanut mökkien hintoja reippaasti osassa maakuntia, Rantanen ei ryhtyisi haalimaan kesäpaikkoja sijoitusmielessä. Parinkymmenen prosentin hinnannousu vaikkapa Kanta-Hämeessä ei vielä kerro, millaisia kohteita oli kaupan vuosina 2019 ja 2021.
”Viime vuonna myydyt saattavat olla paremmalla paikalla ja tasokkaampia kuin pari vuotta aiemmin. Ehkä on ajateltu, että myydäänpä pois, koska kauppa tuntuu sujuvan hyvin.”
Hän kertoo jonkun kysyvän toisinaan, olisivatko mökit hyviä sijoituskohteita. Rantasen mielestä ainoastaan esimerkiksi laskettelukeskusten liepeillä loma-asunnot voivat poikia kohtuullisen tuoton. Perinteisissä kesämökeissä kulut ovat suuret ja sesonki lyhyt.
”Enemmänkin näkisin niin, että jos tilalla sattuu olemaan rantamaita, vuokrauksesta voi saada lisätuloja pääelinkeinon, kuten maanviljelyn tueksi.”
Toisaalta inflaatio nakertaa nyt lainoja pois. Korot nousevat mutta viiveellä.
”Mökkilainojen marginaali on korkeampi kuin asuntolainoilla, mutta kyllä inflaatio silti vähintään 1–1,5 prosentin korkokulut kompensoi”, Rantanen sanoo.
Toppinen tuumii, että kiinteään omaisuuteen sijoittamalla rahat ovat nyt parhaiten inflaatiolta turvassa.
”Mökki kuitenkin imee paljon rahaa, sillä sitä pitää kunnostaa ja siitä on paljon ylläpitokuluja, kuten kiinteistöverot, tiemaksut ja sähkölaskut. Varsinainen sijoitus se ei ole, mutta nehän ostetaankin usein itselle ja pitkiksi ajoiksi. Lapset ja lapsenlapset kasvavat siellä, ja tunneside muodostuu vahvaksi.”
Tunnepuolessa saattaa piillä myös yksi syy siihen, miksi mökit ovat niin kalliita. Loma-asunnoissa myydään aina myös pala omaa historiaa, mutta sen mittaaminen kiinteistömarkkinoilla voi osoittautua työlääksi.
”Itäosan syrjäseutuja ei valitettavasti pelasta koronakaan”, Toppinen arvelee.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat