Jos komposti pääsee talven aikana jäätymään, siitä ei ole varsinaista haittaa. Jäätyneen kompostin sisältö on lepotilassa, ja kun kompostorin lämpötila palaa plussan puolelle, kompostoituminen käynnistyy uudelleen.
Kompostorin peruslämpötila on keskimäärin 20–50 astetta. Kun kompostoituminen on kiivainta, lämpö voi nousta 70 asteeseen.
Kuluneen talven paukkupakkasilla monen pihassa oleva lämpökompostori pääsi jäätymään. Jäätyneen kompostin käynnistys on helppoa.
Lämmitystä varten tarvitaan kuumalla vedellä täytetty kanisteri. Se haudataan kompostoriin. Sen lämpö saa kompostissa olevat pieneliöt heräämään, ja maatumisprosessi lähtee uudelleen käyntiin, Biolanista neuvotaan.
Vesiastiaan kannattaa vaihtaa uusi kuuma vesi päivittäin muutaman vuorokauden ajan. Sen sijaan kompostoriin ei pidä kaataa kuumaa vettä, ettei massasta tule liian märkää.
Sulamista voi nopeuttaa avaamalla ilmakanavat täysin auki.
Jotta komposti toimii parhaalla mahdollisella tavalla ympäri vuoden, sinne tulee viedä säännöllisesti biojätettä kolmesta neljään kertaa viikossa. Biojäte tulee peittää kuivikkeella.
Jätteen päälle ripoteltu kuivike pitää jätteet ilmavina ja toimii lämpöeristeenä. Lisäksi pieneliöt tarvitsevat sitä voidakseen hyvin. Talvikaudella avuksi voi ottaa kompostiherätteen, jota myydään puutarha- ja maatalousliikkeissä.
Marttojen kompostointiopas neuvoo, että jäätyneen kompostin sulamista voi nopeuttaa avaamalla ilmakanavat täysin auki ja pitämällä kompostorin kantta raollaan päivällä.
Myös Martat vinkkaavat, että kompostorin sisälle kannattaa laittaa kuumavesipullo.
Paukkupakkasilla kompostoria ei kannata sekoittaa, sillä se jäähdyttää jätemassaa. Muina aikoina massan möyhentely on suositeltavaa.
Kompostimulta on valmista sitten, kun se on tummaa, murenevaa ja tuoksuu mullalle. Valmis kompostimulta ei enää kuumene sekoitettaessa, eikä siihen laitettuja aineksia kuten ruuantähteitä enää tunnista.