Tämän takia tuulivoiman tuottaminen on samanlaista kuin ohranviljely

Voit myös kuunnella kolumnin Simo Rallin kertomana:

Kyllä vuodet vilahtavat nopeasti, ne menevät vauhdilla kuin tuhka tuuleen. Onneksi pohjantuuli tarttuu tuulivoimalan lapoihin ja tuottaa meille energiaa!

Kun tuo meidän hyrrä rakennettiin Pettumäkeen 12 vuotta sitten, tuulivoimasta puhuttiin kovasti, vaan ei rakennettu paljoakaan. Nyt, kun paikallisen laskettelukeskuksen laelle kiipeää, näkyy 250 voimalaa.

Propelli ostettiin aikoinaan Hollannista ja se oli suurin mitä siihen aikaan sai 100 metrin tornilla ja roottorilla. Tänään jos kaupasta uuden hakisin, torni ja roottori olisi 200 metriä kumpainenkin ja teho kolmin, ehkä nelinkertainen omaan vappuhuiskaan verrattuna. Kehitys on ollut käsittämätöntä.

Tuulivoimalakeskustelu ei ole hävinnyt mihinkään, voimalat herättävät edelleen rajuja tunteita. Viime aikoina kovien pakkasten myötä, kun voimalat eivät pyörineetkään, on kauhisteltu sähkön hintoja.

Tammikuun alussa oli kovat pakkaset ja myllyt pyörivät täydellä teholla, sitten keliolosuhteet muuttuivat ja kosteus tiivistyi lapoihin. Tuulivoimalan siipi on kuin lentokoneen siipi, jos siihen tulee pieni kerros jäätä, noste loppuu ja siipi ei kanna.

Lehdet retostelivat jutuilla, joissa pörssisähkön omaavat joutuivat maksamaan satasia kuukaudessa sähköstä! Kukaan ei muistanut mainita, että muina kuukausina sähkölasku on ollut kymppejä, kesällä euroja.

Sähkö oli Suomessa vuonna 2025 Euroopan kolmanneksi halvinta, noin 5,1 senttiä kilowattitunti, keskimäärin hinta Euroopassa oli 10 senttiä, eli tuplahinta Suomeen verrattuna. Ei kannata kitistä!

Sähkö on niin halpaa, että kaukolämpölaitokset ovat alkaneet tehdä isoja vedenkeittimiä lämpölaitoksiin, eli sähköllä lämmitetään koko kaupunkia. Jos joku olisi ehdottanut 12 vuotta sitten tällaista, häntä olisi sitä pidetty pähkähulluna.

Silti, kun omia lämmitysjärjestelmiä tuumii, kannattaa varautua siihen, että hinta nousee täälläkin, ja pitääkin nousta, jos aiomme omaa sähköntuotantoa ylläpitää. Näillä hinnoilla ei kukaan pysty investoimaan tulevaan, kuluttajia tulee kuitenkin koko ajan lisää, joten sähkön hinta tulee väkisin nousemaan.

Tuulivoima on kuin ohran viljely: Silloin kun tuulee, tulee hyvä sato ja kaikki paikat ovat täynnä tuulienergiaa ja hinta romahtaa. Silloin kun tuulee, voi sähkönhinta mennä vaikka miinukselle. Ja kun ei tuule, hinta pompsahtaa, vaan ei ole tuotantoa.

Tuulienergian hinta on noin puolet sähkönhinnasta, eli tuulivoimayrittäjä saa tuosta 5 sentistä noin 2,5 senttiä. Yhtäkään uutta tuulipuistoa ei rakenneta näillä sähkönhinnoilla.

Vihreä siirtymä matelee ja rakennetut myllyt odottavat sitä kuuluisaa vetytaloutta, autoilun sähköistymistä ja muita toimia. Tuntuu vaan, ettei mitään tapahdu. Ruotsissa puistoja on mennyt konkurssiin ja voi olla että Suomessakin käy niin.

Tuulivoima sai aluksi myös tukea, aivan kuin ohran viljelykin. Ilman valtion tukea ei olisi yhtäkään tuulivoimalaa noussut silloin 12 vuotta sitten. Onkohan kukaan laskenut, kuinka monta miljardia suomalaiset sähkönkuluttajat ovat säästäneet, kun hinnat laskivat tuetun tuulivoiman ansiosta?

Suomi tarvitsee säätövoimaa, koska se tasaisi hintoja. Hanhikiven ydinvoimalahankkeesta tuli 600 miljoonan uimalampi.

Olisihan se pitänyt heti tajuta, kun Putinin kanssa heilastellaan. Olisiko pienydinvoimalat navetan takana tulevaisuuden sähköntuottaja vai Wärtsilän moottorivoimala, joka käyttää puhdasta vetyä? Aika näyttää!