Arkkitehtisuunnittelija Lauri-Kalle Hekkalan mukaan Villa Pesäpuussa pyritään säästämään viilentämisen kustannuksia muun muassa aurinkosuojauksella ja ikkunoiden sijoittelulla viileisiin ilmansuuntiin. Kuva: Timo Heikkala
Talojen hiilijalanjälki vie rakentajien mukaan harhaan – asuntomessuilla vaadittiin selvitys, joka tulee vähitellen muillekin pakolliseksi
Oulun Asuntomessuilla rakentajat joutuivat selvittämään rakennusten hiilijalanjäljen. Laskureissa on heidän mielestään vielä kehitettävää.Tilaajalle
Roosa ja Karri Pesälä ovat joutuivat laskettamaan omakotitalonsa hiilijalanjäljen jo nyt osana rakennuslupaa. Kuva: Timo HeikkalaYksi Oulun Asuntomessujen pääteemoista on hiiliviisaus.
Niinpä tämän vuoden messurakentajat joutuivat teettämään hiilijalanjälkilaskennan osana rakennuslupahakemusta jo nyt. Muilta pientalorakentajilta se vaaditaan vasta muutaman vuoden kuluttua.
Villa Pesäpuun omistaja Roosa Pesälä vilauttaa kahdeksansivuista raporttia. Heidän talotoimittajansa Kastelli-talot tilasi sen Insinööritoimisto Vesitaito Oy:ltä.
”Varmaan sellaisen osaisi tehdä, jos olisi rakentanut paljon. Olemme kuitenkin ensikertalaisia ja ulkoistimme asian talofirmalle”, Pesälä toteaa.
Yleinen käsitys kuitenkin on, etteivät monet kokeneetkaan omatoimirakentajat osaa sellaista välttämättä tehdä.
Erityisasiantuntija Maria Tiainen ympäristöministeriöstä arvelee, että hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskeminen vaatii asiantuntemusta – vaikka pätevyysvaatimuksia ilmastoselvityksen laskemiseen ei tällä hetkellä ole.
Tämän vuoden alusta voimaan tulleeseen uuteen rakentamislakiin oli pitkään tulossa myös pientalorakentajia koskeva vaatimus ilmastoselvityksen laatimisesta, mutta toimeenpano lykkääntyi.
Erityisasiantuntija Tiaisen mukaan pientaloja koskevien muutosten tarkoituksena oli taata pientalorakentamisen sujuvuus. Rakentamisen uuden ohjauksen pääpaino on silti yhä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden edistämisessä.
Suomi joutuu sopeutumaan yhteisiin pelisääntöihin. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi määrää, että vuodesta 2028 alkaen hyötypinta-alaltaan yli 1 000 neliön uudisrakennusten tulee esittää hiilijalanjälkilaskelma osana energiatodistusta. Vuodesta 2030 alkaen hiilijalanjäljen laskenta koskee kaikkia uusia rakennuksia – myös pientaloja. Lakimuutosten valmistelu on alkamassa nyt syksyllä.
Rakentajien tuoreet kokemukset ilmastoselvityksistä Oulun Asuntomessuilla tuntuvat olevan melko yhteneväisiä.
Roosa Pesälän mielestä on hyvä, että ilmastoasioista ja rakentamisen ekologisuudesta huolehditaan, mutta muutama asia on jäänyt hampaankoloon.
Villa Pesäpuun hiilijalanjäljeksi on arvioitu selvityksessä neliötä kohden vuodessa 18 kiloa hiiltä eli sen elinkaaren aikana yhteensä 126 270 kiloa.
Pesälän mielestään laskelma vääristää ja kertoo ehkä jonkin mallitalon arvoista. Yksilölliset ratkaisut jäävät paitsioon.
Villa Pesäpuun ilmastotekoja ovat muun muassa fossiilivapaa peltikatto ja aurinkopaneelit. Kuva: Timo HeikkalaLopputulemana on Pesälän mukaan, että heidän talonsa ilmastoystävällisyys näyttää todellisuutta huonommalta.
”Siinä ei esimerkiksi ole otettu huomioon, että kaukolämpömme tulee vain uusiutuvista energialähteistä tai että meillä on aurinkopaneelit ja fossiilivapaa peltikatto.”
Myös kahden perheen yhteisessä projektissa, Hietasaaren veistossa, ollaan vahvasti sitä mieltä, että hiililaskelmat eivät nykyisellään vastaa todellisuutta ja ohjaa sitä kautta oikeisiin ympäristötekoihin.
”Ulkopuolella teetetty laskelma antoi meillä hiilijalanjäljeksi vuodessa 19,6 kiloa hiiltä per neliö, mutta todellinen luku on mielestäni 3,37. Näen tämän suureksi ristiriidaksi”, sanoo kohteen toinen omistaja Mika Ervasti.
Hän työskentelee nykyisin yritysvalmentajana, mutta oli pitkään rakennustuoteteollisuuden johtotehtävissä ja tuntee perinpohjaisesti tuotteiden ilmastovaikutukset ja laskentatavat.
”Laskelma antoi meillä hiilijalanjäljeksi vuodessa 19,6 kiloa hiiltä per neliö, mutta todellinen on mielestäni 3,37.”
Laskelmat vievät hänen mukaansa nykyisellään harhaan jo yksinkertaisesti siksi, että rakennuksen elinkaareksi lasketaan 50 vuotta – ja sen jälkeen oletetaan sen häviävän savuna ilmaan.
”Suunnittelun lähtökohta kuitenkin on meillä, että tämä massiivipuurakenne kestää ainakin 100 vuotta.”
Hän lisää, että ilmastopahikseksi tunnustettu betoni on tuotettu kohteeseen ”vähähiilisesti” eli mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittaen ja se on kompensoitu puiden istutuksilla. Näitäkään eivät laskelmat ottaneet lukuun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
