Ruissalon telakalla Turussa kunnostetaan nyt veneklassikoita, joita täällä on aikanaan valmistettu. Kuva: Suvi EloSatavuotiaat kaunottaret hurmaavat yhä
Sata vuotta sitten valmistetuilla klassisilla puuveneillä purjehditaan yhä, kun niitä huolletaan huolella. Ne ovat taideteoksia, joissa yhdistyy käsityöläisten taidot ja merenkulun historia.TilaajalleMeren aallot iskevät ihastuttavasti liplatellen laiturissa odottavien klassikkoveneiden kylkiin. Sinisellä taivaalla lipuvat hattarapilvet heijastuvat veneiden kiiltäväksi lakatuista mahonkilaudoista kuin peilistä.
Venekaunottaret kertovat aikakautensa suunnittelu- ja käsityötaidosta. Esimerkiksi Ruissalon klassikkolaivueeseen kuuluvat Marina ja Barbro ovat ensimmäiset Suomessa valmistetut viitosluokan kilpapurjeveneet.
Veneet valmistettiin talvella 1935–1936, lähes 90 vuotta sitten, ja ne ovat upeassa kunnossa ja yhä aktiivisessa kilpapurjehduskäytössä.
”Nämä klassiset kaunottaret ovat mukana muun muassa Airisto Classic Regatta-purjehdustapahtumassa heinäkuun lopulla, jolloin eri kokoluokkien klassikkoveneitä pääsee seuraamaan tositoimissa”, kertoo puuvenemestari ja intohimoinen puuveneiden puolestapuhuja Tero Toivonen.
Puuvenemestari Tero Toivonen haaveili jo 10-vuotiaana oman veneen tekemisestä. Kuva: Suvi EloToivonen työskentelee puuveneiden parissa sekä omalla verstaallaan Kaarinan Lemussa että Turun Ruissalon historiallisella telakalla.
Ruissalon telakalla on pitkät perinteet puuveneiden parissa. Saarella aloitti toimintansa 136 vuotta sitten maineikas Turun Veneveistämö, jonka toiminnalla on ollut huomattava merkitys Suomen huvi- ja kilpaveneilyn kehitykselle.
Veistämöllä valmistui vuosien 1889–1954 välillä aikakauden taitavimpien suunnittelijoiden ja veneenveiston ammattilaisten yhteistyönä yli 5200 venettä, joista monet seilaavat vesillä yhä tänä päivänä.
”Kesällä Airisto Classic Regattaan ja kahdeksikkojen 8mR World Cupiin osallistuvista veneistä osa on rakennettu Turun Veneveistämöllä, joka kertoo turkulaisen veneenrakennustaidon korkeasta tasosta”, Toivonen muistuttaa.
Toivonen johdattaa meidät vanhan telakkarakennuksen uumeniin, jossa taitavat veneenveistäjät työskentelevät keskittyneinä omien projektiensa parissa.
Pohjoismainen limisaumaveneperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2021. Limisaumainen puuvene on pohjoismainen venetyyppi, joita on rakennettu myös Suomessa tuhansien vuosien ajan. Kuva: Suvi EloVanhoja puuveneitä lähempää tutkiessa huomaa nopeasti niiden ajattoman kauneuden – sileät ja lakatut puupinnat, perinteiset linjat ja mestarillinen käsityö ovat kuin aikamatka menneisyyteen.
”Vanhoissa puuveneissä yhdistyy sekä käsillä tekemisen taito, tarkka suunnittelu että taiteellisuus”, Toivonen kuvailee.
”Moni asia olisi voitu tehdä myös yksinkertaisemmin ja helpommin, mutta puuveneitä veistettäessä on aina ollut tärkeää panostaa käytännöllisyyden ja toimivuuden ohella myös kauniisiin yksityiskohtiin ja estetiikkaan.”
Yksityiskohdat kertovat muun muassa veneiden iästä. Airawata on rakennettu Ruissalossa vuonna 1923. Kuva: Suvi EloToivonen kertoo kiinnostuksen puukäsitöihin ja veneisiin heränneen jo pienenä lapsena suvun puuseppien ja merimiesten innoittamana.
”Olen koko ikäni ollut tekemisissä puisten veneiden ja meren kanssa ja minulla oli jo 10-vuotiaana haave päästä tekemään oma vene ja nuorena kollina, heti peruskoulun jälkeen, lähdin merimieheksi.”, hän muistelee.
”Merillä vietettyjen vuosien jälkeen kouluttauduin puuartesaaniksi ja lopulta veneenveistäjäksi. Vaikka alku oli aloittelevalle yrittäjälle haastava, palkittiin kova työ, ja periksiantamattomuuden ansiosta saan viettää päivät näiden kaunottarien parissa kuten unelmoin.”
Ruissalon Telakka yhdistää ainutlaatuisella tavalla historian, merellisen tunnelman ja nykyaikaiset palvelut. Kuva: Suvi EloNykyisin Toivonen tekee töitä myös tulevien, veneenrakentajaksi opiskelevien käsityölästen kanssa yhteistyössä Turun Ammattiopistosäätiö TAO:n kanssa.
TAO on kouluttanut uusia veneenrakentajia jo 1980-luvulta alkaen ja vuodesta 2026 alkaen oppilaitos syventää yhteistyötä Ruissalon Telakan kanssa. Sen myötä opiskelijat pääsevät tutustumaan alan saloihin ja tapoihin historiallisessa ympäristössä telakan ammattilaisten ohjauksessa.
Toivosen mukaan taitaville ja alalle omistautuneille veneenrakentajille riittää töitä myös tulevaisuudessa.
”Mikäli veneenveiston taito katoaa, katoavat hiljalleen myös klassiset veneet, kun uusi sukupolvi ei ole enää niistä huolehtimassa.”
”Erityisesti veneiden korjauspuolella töitä on runsaasti, sillä puuveneet ja klassikkoluokat nauttivat laajaa suosiota ja vanhoja puuveneitä halutaan säilyttää ja kunnostaa niiden historiallisen arvon ja tarinoiden vuoksi.”
Puuveneiden valmistus ja kunnostaminen on käsityöläisammatti ja alalla menestyminen vaatii sopivassa tasapainossa sekä taiteellista että teknistä ajattelutapaa.
”Henkilöt, jotka omaavat tällaiset piirteet tai haluaisivat niitä oppia, eivätkä pelkää käsillä tekemistä, ovat lämpimästi tervetulleita alalle”, Toivonen vinkkaa.
”Mikäli veneenveiston taito katoaa, katoavat hiljalleen myös klassiset veneet, kun uusi sukupolvi ei ole enää niistä huolehtimassa.”
Ruissalon telakan laiturissa voi ihailla taidokkaasti tehtyjä, iäkkäitä venekaunottaria. Kuva: Suvi EloKomean Airawata-aluksen parissa ahertaa nuorempaa venepuuseppien sukupolvea edustava Andréas Papageorgiou, joka pääsi mukaan alalle ja Tero Toivosen oppipojaksi TAO:n koulutuksen kautta.
”Unelmani oli veneenrakennuskoulutuksen kautta päästä työskentelemään nimenomaan puuveneiden parissa. Onnekseni oppilaitoksen kanssa yhteistyötä tehnyt Toivonen tarvitsi apumiestä ja pääsin hänen kauttaan juuri näiden projektien pariin”, Papageorgiou kertoo.
Valmistumisen ja harjoitteluvaiheen jälkeen Airawatasta tuli taitavaksi venepuusepäksi kehittyneen Papageorgioun ensimmäinen iso työmaa.
Airawata on kuin valtava taideteos. Aluksen runko ja salonki ovat mahonkia ja sen kauniit yksityiskohdat hivelevät silmää.
14,8 metriä pitkä salonkivene valmistui Ruissalossa vuonna 1923. Nimensä Airawata sai hindujumala Indran ratsuna toimineen valkoisen norsun mukaan.
Alus oli ulkomailla vuosikymmeniä, mutta vuodesta 2017 lähtien sen kotisatama on sijainnut Ruissalon Telakalla.
Veneenveistäjä Tero Toivonen työssään Ruissalon Telakalla. Perinteiset käsityötaidot elävät hänen taitavissa käsissään. Kuva: Suvi Elo”Aluksissa on paljon asioita, joista huomaa miten ne on suunniteltu kestämään jopa satoja vuosia. Samalla mentaliteetilla myös me olemme entisöineet ja hoitaneet Airawataa sekä muita veneitä, haluamme niiden kestävän myös seuraavat sata vuotta”, Papageorgiou muistuttaa.
Papageorgiou esittelee ylpeänä aluksen ”satavuotislahjaksi” sisäänsä saamaa upouutta sähköjärjestelmää, joka kuljettaa nykyisin vanhaa alusta elegantin äänettömästi ja ympäristöystävällisesti.
”Kippari tulee tietysti aluksen mukana eli omin päin yli satavuotiasta kaunotarta ei tarvitse eikä saa ohjata.”
Sähkömoottori on integroitu veneen rakenteisiin, niin että se ei riko veneen perinteistä estetiikkaa ja ulospäin alus on yhä sama 1920-luvun kiiltäväkylkinen salonkivene, jollaisena se Turun Veneveistämöltä tilattiin.
”Voisin kuvitella vanhojen veneentekijöiden, jotka aikanaan suunnittelivat ja rakensivat aluksen, olevan riemuissaan siitä, että aluksen elämä ja matka jatkuu modernin teknologian voimin.”
Hoitamalla ja säilyttämällä historiallisia veneitä varmistetaan, että niihin liittyvä kulttuuriperintö elää ja siirtyy myös tuleville sukupolville.
”Upea Airawata toimii nykyisin charter-aluksena ja sen voi vuokrata esimerkiksi juhlia, kokouksia tai vain ikimuistoista merimatkaa varten”, Tero Toivonen vinkkaa.
”Kippari tulee tietysti aluksen mukana eli omin päin yli satavuotiasta kaunotarta ei tarvitse eikä saa ohjata.”
Kuva: Suvi EloRuissalon Telakka on upea kohde tutustua suomalaiseen puuveneperinteeseen ja päästä ihailemaan klassikkoveneitä lähietäisyydeltä telakan laiturissa ja tapahtumissa.
Myös telakan palvelut kunnioittavat alueen pitkää ja perinteikästä historiaa.
Ravintola Tanlén on saanut nimensä Turun Veneveistämön viimeiseltä johtajalta Gustaf Adolf Tenléniltä. Pizzeria Zaké taas on nimetty Telakan pääsuunnittelijan Zaké Westinin mukaan ja tuotteita on nimetty veneveistämöllä rakennettujen veneiden mukaan.
Suomalaisten veneenveistäjien ansiosta nämä arvokkaat alukset ilahduttavat myös tulevia sukupolvia estetiikallaan, historiallaan ja tarinoillaan.
Telakan laituriin kiinnitettyjen klassikkoveneiden mahonkiset kyljet kiiltävät auringossa kuin vasta valmistuessaan ja klassikkolaivue luo laituriin saapuville vieraille juhlavan tunnelman.
Veneiden kauniita muotoja ja huolellisesti hiottuja yksityiskohtia ihaillessa ajatukset lipuvat kuin huomaamatta vuosikymmenien taakse, aikaan, jolloin merimatkat olivat seikkailuja ja veneenrakentaminen taidetta.
Suomalaisten veneenveistäjien ansiosta nämä arvokkaat alukset ilahduttavat myös tulevia sukupolvia estetiikallaan, historiallaan ja tarinoillaan.
Puuveneille kansainvälistä tunnustusta
Pohjoismainen limisaumaveneperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2021.
Luettelossa on mukana lähes 700 perinnettä eri puolilta maailmaa.
Suomalaisia perinteitä luettelossa edustavat limisaumaveneperinteen ohella sauna ja kaustislainen viulunsoitto.
Limisaumainen puuvene on pohjoismainen venetyyppi, joita on rakennettu myös Suomessa tuhansien vuosien ajan.
Limisaumaveneet ovat keskeinen osa suomalaista ja pohjoismaista kulttuuriperintöä ja rannikkokulttuuria.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
