Harri Penttilä esiintyy mielellään kitaran kanssa esimerkiksi vanhainkodeissa, toritapahtumissa ja maidontuottajien tilaisuuksissa. Kuva: Rami Marjamäki
Harri Penttilä vaihtoi teatterilavat iltalypsyyn − ”Teatteri ja musiikkikeikat tarjoavat mukavaa vastapainoa”
Harri Penttilä on Vesilahden monitoimimies. Hän näyttelee, tekee musiikkikeikkoja, johtaa kunnanhallitusta ja pitää lypsykarjatilaa.TilaajalleVesilahti
Harri Penttilä on sekä näyttelijä, muusikko, maanviljelijä että kunnallispoliitikko. Kuva: Rami MarjamäkiLypsykarjatilan isäntä Harri Penttilä soittaa, että tavataan tuntia suunniteltua myöhemmin. Hänen pitää esitellä aamulla Vesilahtea entiselle työministerille Arto Satoselle.
Penttilällä piisaa työsarkaa, sillä kuntavaalien ääniharava johtaa nyt Vesilahden kunnanhallitusta. Lisäksi hän on tehnyt vuosikausia näyttelijäntöitä ja mies musisoi useassa kokoonpanossa.
”Viisi kesää olin putkeen Valkeakoskella kesäteatterissa, mutta tänä vuonna pidin taukoa. Edellinen produktio oli musikaali Juice Leskisen elämästä kesällä 2024. Kunnallispolitiikka työllistää nyt enemmän”, Penttilä sanoo.
Harri valittelee, että pirtissä on tavarat rempallaan. Hän palasi vasta eilen illalla avovaimon kanssa kotiin Lapin reissulta. Puoliso työskentelee tilan ulkopuolella Lempäälän pieneläinklinikalla.
”Muutama vuosi sitten keskustan toiminta oli aivan kuollutta. Tänä kesänä kentällä on ollut ihan erilainen pöhinä.”
Harri Penttilä otti lypsykarjatilan hoitaakseen 2012. Maatalousyhtymästä puolet on Penttilällä ja puolet hänen vanhemmillaan.
”Isä ja äiti asuvat tuolla pellon toisella puolella. Nyt he ovat tekemässä parhaillaan aitaa. Äiti auttaa myös tilalla siivoushommissa ja isä tekee paljon traktoritöitä. Syksyllä isä kyntää ja kuuntelee samalla äänikirjaa.”
Eläinten kanssa työskentely on aina ollut Harrille mieluisinta maatalousyrittäjänä, koneet eivät häntä niin paljoa kiinnosta.
”Asuin aikanaan Jyväskylässä, Kouvolassa ja Tampereella, joten olen nähnyt myös kaupunkielämää. Maalle oli mukava palata, mutta lähden mieluusti lomalla kaupungin vilinään.”
Penttilän suvulla on ollut maatila Narvan kylässä vuodesta 1860 lähtien. Maanviljelijän urasuuntaukselle meinasi tulla mutka, kun Harri kiinnostui lukioikäisenä teatterista.
”Maatilan jatkaminen ei ollut itsestäänselvää, sillä tein pitkään näyttelijän hommia ja musiikkikeikkoja. Opiskelin näyttelijäntyötä Suomen teatteriopistossa kolme vuotta.”
Lastenkulttuuri on lähellä miehen sydäntä. Ahaa-teatterissa Penttilä teki ainakin pari sataa näytöstä Viirun ja Pesosen joulua. Televisiossa hän on esiintynyt kymmenvuotiaille lapsille suunnatussa Ylen Galaxi-ohjelmassa 2014.
Harri ja vesilahtelaislähtöinen Timo Järvelä hauskuttivat katsojia television ruokaohjelmien parodialla Galaxin kokit.
”Se oli hieno kokemus. Me käsikirjoitimme ja teimme televisioon kymmenen lyhyttä jaksoa, joissa hassuttelimme viiksekkäinä italialaiskokkeina Mariona ja Luigina.”
Vaikka teatteri veti puoleensa, Penttilä haki myös agrologiopintoihin Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Opintojen aikana hänelle valkeni, että maatilan pidosta tulee ammatti, jota lavoilla elvistely täydentää.
”Kun teen maatilan töitä kotona, niin teatteri ja musiikkikeikat tarjoavat sille mukavaa vastapainoa. Esiintyminen on kivaa ja samalla saan viettää aikaa kavereiden kanssa.”
Monipuolinen kulttuurimies pyrki keväällä myös Seinäjoen Tangomarkkinoille, mutta karsiutui jatkosta parin vaiheen jälkeen. Lisäksi Harri soittaa kantrirockia ja iskelmäpoppia eri bändeissä.
”Teen omaa musiikkia, jotta pääsen keikkailemaan sopivaan tahtiin. Kitaraduon kanssa olimme elokuussa keikalla Jyväskylässä. Lisäksi käyn soittamassa mies ja kitara -meiningillä vanhainkodeissa, toritapahtumissa ja maidontuottajien tilaisuuksissa.”
Harri Penttilä soittaa harrastuksekseen eri bändeissä iskelmällistä poppia ja kantrirockia. Keväällä hän pyrki myös Seinäjoen Tangomarkkinoille. Kuva: Rami MarjamäkiHarri Penttilän kotikunta 4 500 asukkaan Vesilahti sijaitsee otollisella paikalla noin 30 kilometrin päässä Tampereesta. Tampereen kasvu ulottuu myös Vesilahdelle ja tontit menevät kaupaksi.
”Pääosin ihmiset muuttavat Vesilahden kirkonkylään, mutta väkeä valuu muuallekin. Se helpottaa elämistä ja yrittämistä, kun valokuitu kattaa koko kunnan. Vaikka väkiluku kasvaa, syntyvyyden lasku hankaloittaa kuntapolitiikkaa Vesilahdellakin.”
Penttilä istuu kunnanvaltuustossa keskustan edustajana neljättä kautta isänsä ja vaarinsa saappaanjäljissä.
”Muutama vuosi sitten keskustan toiminta oli aivan kuollutta. Tänä kesänä kentällä on ollut ihan erilainen pöhinä ja jokaiseen toritapahtumaan pystytettiin keskustan koju. Me voimme nousta taas kärkikahinoihin, sillä maltilliselle vastuunkannolle on kysyntää.”
Penttilän mukaan jyrkkä maahanmuuttovastaisuus ei enää pure äänestäjiin. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös maaseudulle ja pakolaisia on hyvä ottaa vastaan erityisesti Ukrainasta.
Kun teen maatilan töitä kotona, niin teatteri ja musiikkikeikat tarjoavat sille mukavaa vastapainoa.
Penttilä sanoo kannattavansa suvaitsevaisuutta ja yhdenvertaisuutta, kuten miesten ja naisten palkkatasa-arvoa.
”Kannatin myös Vesilahden Pride-liputusta, mutta se ei mennyt valtuustossa läpi. Jos yhtenä päivänä vuodessa yhdessä kunnan lipputangossa liputetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, ei se ole meiltä muilta pois”, hän sanoo.
Vesilahdella kunnallispolitiikka on Penttilän mukaan sopuisaa, mutta erot syntyvät siitä, että keskusta haluaa pitää myös sivukylien puolia.
”Keskusta on nostanut tapetille Vesilahdella ja valtakunnallisesti yksityisteiden avustukset, koska syrjäkylillä asuvat eivät saa muita kunnallisia palveluita.”
Karjatilan isännän mielestä nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus suosii liikaa varakkaimpia ihmisiä ja elinkeinoelämää.
”Keskusta ei pidä tällaista politiikkaa oikeudenmukaisena. Jyrkät tuloerot kärjistävät aina yhteiskunnan luonnetta.”
Harri Penttilä ryhtyi maatalousyrittäjäksi vuonna 2012. Lypsykarjatila on ollut luomussa jo vuodesta 1995 lähtien. Kuva: Rami MarjamäkiHarri Penttilä
Vuonna 1982 Vesilahden Narvassa syntynyt maatilayrittäjä. Perusti maatilayhtymän vanhempiensa kanssa 2012.
Opiskellut Suomen Teatteriopistossa näyttelijäntyön koulutusohjelmassa. Näytellyt kesäteatterissa, tv-mainoksissa ja toiminut Yle TV2:n lastenohjelman juontajasetänä. Parin vuoden kiinnitys Kouvolan teatterissa.
Agrologin opintoja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Suorittanut yrittäjyyden ammattitutkinnon ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.
Pääsi opiskeluvaihdossa tutustumaan massiivisen massiivisen maatilan töihin Yhdysvaltojen Etelä-Dakotassa, sekä EU:n maatalouspolitiikkaan Brysselissä.
Istuu neljättä kautta Vesilahden kunnanvaltuustossa. Vesilahden kunnanhallituksen nykyinen puheenjohtaja. MTK-Vesilahden puheenjohtaja. Toiminut varapuheenjohtajana Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa.
Esiintyy laulusolistina eri yhtyeissä ja näyttelee ahkerasti.
Asuu avopuolison ja mäyräkoiran kanssa luomumaitotilalla Vesilahdessa. Tilalla on myös lemmikkilampaita.
Harri Penttilä pyörittää yksin Vesilahdella lypsykarjatilaa, jonka navettaan mahtuu 67 eläintä.
”Pelivaraa ei ole hirveästi, mutta tila pyörii jotenkuten. Maatalouden ei tarvitsisi olla niin tukiriippuvaista. Ala toimisi paremmin, jos markkinoilta saataisiin nykyistä enemmän rahaa.”
Penttilä toimii myös MTK-Vesilahden puheenjohtajana. Aktiivisessa paikallisyhdistyksessä on yksi Suomen nuorimpia johtokuntia.
”Teemme paljon kuluttajavalistusta. Järjestämme tilavierailuja ja viemme kouluille kokattavaksi kotimaista ruokaa. Marraskuussa menemme Brysseliin. Lisäksi pidämme saunailtoja ja teemme teatterireissuja”, Penttilä kertoo.
Vesilahdella on kaikkiaan 141 maatilaa, mutta maitoa tuotetaan enää neljällä tilalla. Suurin osa maatilojen tulovirrasta tulee sivuelinkeinoista, kuten koneurakoinnista.
EU-komission esitys tulevasta seitsemänvuotisesta budjetista näyttää maatalouden osalta hankalalta. Harri Penttilä kuitenkin uskoo lopullinen tulos on nykyistä parempi.
”Jos EU-jäsenmaiden vastuu kasvaa maatalouspolitiikassa, riskinä on, että tukien kohtalo riippuu eduskuntavaalien tuloksesta.”
Harri Penttilä on viides isäntä sukutilalla. Päärakennus on peräisin 1920-luvulta, koska punaisten lentävä osasto poltti Vesilahdella 50 taloa vuoden 1918 sisällissodassa.
”Vaarin vaari piilotteli punaisia ladossa sisällissodan aikana. Mummun suku oli taas punaisten puolella. Ei siitä sisällissodasta lopulta hirveästi ole aikaa. Onneksi Suomi on nykyään hyvin yhtenäinen maa.”
Vesilahdella on nykyään enää neljä maitotilaa, Harri Penttilä kertoo. Kuva: Rami MarjamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
