Syötkö välipalan väärään aikaan? Se kannattaa ajoittaa tiettyyn aikaan päivästä, jos haluaa ottaa terveyshyödyt irti

Verrattuna menneisiin vuosisatoihin ja -kymmeniin meillä nykyeläjillä on paremmat mahdollisuudet valita terveellistä syötävää. Siinä auttavat myös viranomaisten antamat ravitsemussuositukset.

Terveellisten aterioiden edut voivat kuitenkin mitätöityä välipalojen laadun ja ajoituksen takia, osoittaa tuore englantilaistutkimus.

Lontoon Kings Collegen tutkimusryhmä tarttui aiheeseen, koska heidän mielestään ravitsemustutkimuksissa on paljolti jätetty huomioimatta välipalojen merkitys. He analysoivat välipaloja koskevat tiedot pitkässä seurantatutkimuksessa.

Ensinnäkin selvisi, että välipaloja syövät lähes kaikki eli 95 prosenttia ainakin englantilaisista. Niistä kertyy neljännes kaloreista. Eniten kaloreita tuli kakuista ja piiraista, jäätelöstä, donitseista, makeisista sekä pähkinöistä ja siemenistä.

Terveellisiksi välipaloiksi luokiteltiin hedelmät, kasvikset ja pähkinät. Ehkä yllättävin ja merkityksellisin löydös oli, että melkein puolet terveellisiä aterioita harrastavista söi silti epäterveellisiä välipaloja.

Välipalojen laadun, määrän ja ajoituksen vaikutuksia arvioitiin sydän- ja verisuonitautien riskiä kuvaavilla veren rasva-arvoilla ja sokerilla. Myös lihavuutta ja rasvan kertymistä seurattiin.

Laadultaan vaatimattomat eli prosessoidut, rasvaiset tai makeat naposteltavat liittyivät lihavuuteen, vatsaontelon rasvakertymiin ja veren kohonneisiin rasva-arvoihin. Ne myös jättivät syöjänsä nälkäisiksi.

Näytti myös siltä, että välipalat sinänsä eivät ole pahaksi, jos ne ovat terveellisiä. Ajoituksellakin oli väliä. Napostelu, varsinkin terveellisten palojen napostelu, kannattaa varhain päivän aikana.

Pahinta oli mässytys iltayhdeksän jälkeen varsinkin, kun nämä myöhäiset välipalat olivat usein rasva- ja sokeripitoisia.

Tulosten merkitystä tutkijat korostavat toteamalla, että ravitsemussuosituksissa tulisi huomioida välipalojen laatu ja ajoitus. Melko yksinkertaisilla muutoksilla voitaisiin dieettiä parantaa etenkin sydämelle ja aivoille terveellisemmäksi.

Voi olla, että englantilaisten napostelu poikkeaa meikäläisestä. Silti raportin perusviestit pätenevät täälläkin.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.