Tutkimus: Tiivisti rakennetussa kaupungissa enemmän masennusoireita kuin vehreillä seuduilla asuvilla
Asuinympäristön vihreys oli yhteydessä vähäisempään oireiluun.
Asuinpaikan vehreys tukee mielenterveyttä. Kuva: Petteri KivimäkiOulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Marjo Seppänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että vihreässä asuinympäristössä asuminen oli yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä asuminen. Oulun yliopisto kertoo asiasta tiedotteessa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyttä tukevien asuinympäristöjen suunnittelussa.
Väitöskirjassa tarkasteltiin liikkumisen sekä asuinympäristön piirteiden yhteyttä masennusoireisiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttia vuonna 1966 syntyneistä (n = 5 860), tilasto- ja paikkatietomenetelmiä sekä kiihtyvyysantureita, jotka tarjosivat tarkkaa tietoa osallistujien liikkumisesta.
”Tuloksemme tukevat liikkumista ja psyykkistä hyvinvointia edistävien ympäristöjen ja palveluiden suunnittelua.
Lisäksi masennusoireiden esiintyvyyttä verrattiin kansainvälisesti aiempien tutkimusten pohjalta.
Tulokset osoittivat, että masennusoireiden esiintyvyys vaihtelee maiden välillä. Kaupunkimaisuus ja suuri väestöntiheys olivat yhteydessä korkeampaan vakavampien masennusoireiden todennäköisyyteen, kun taas asuinympäristön vihreys oli yhteydessä vähäisempään oireiluun.
Keskiraskaalla tai raskaalla liikkumisella ja suuremmalla unen määrällä oli erityisesti maaseudulla asuvien kohdalla yhteys vähäisempään masennusoireiluun, kun taas kaupungissa asuvilla korostui paikallaanolon vähentämisen yhteys vähäisempään masennusoireiluun.
”Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja terveydenhuollon käytännöissä mielenterveyden edistämiseksi”, Seppänen toteaa tiedotteessa.
”Viheralueiden säilyttäminen ja lisääminen sekä vuorokauden aikaisten aktiviteettien – liikkumisen, paikallaanolon ja unen – huomioiminen voivat tarjota mahdollisuuksia masennusoireiden vähentämiseen väestötasolla.”
”Tuloksemme tukevat liikkumista ja psyykkistä hyvinvointia edistävien ympäristöjen ja palveluiden suunnittelua. Asuinympäristön ja mielenterveyden välisten syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseksi tarvitaan kuitenkin jatkossa pitkittäistutkimuksia.”
Tästä voit tutustua väitöskirjaan tarkemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
