Meri on Lenni Paarmalle tärkeä. Ukkokarin saari sijaitsee muutaman kilometrin päässä Vaasasta pohjoiseen. Kuva: Johannes Tervo
Ystävän kuoltua Lenni Paarma vaihtoi rummut kitaraan – Elonkerjuussa puhaltavat uudet tuulet
Bändikaverin äkillinen kuolema pysäytti Lenni Paarman ja koko Elonkerjuu-yhtyeen.TilaajalleVaasa
Vuosikymmeniä rumpuja soittanut Lenni Paarma siirtyi soittokaverin kuoleman jälkeen kitaran varteen. ”Kitaristina saa olla suorassa kontaktissa yleisöön. Rumpujen takana ei tarvitse murehtia, mitä siellä lavan edessä tapahtuu.” Kuva: Johannes Tervo”Oli kauheaa nähdä, miten nopeasti ystävä kuihtui pois”, sanoo Lenni Paarma.
”Anan kuolema opetti sen, että maailma ei ole reilun kerhon kokoontumispaikka. Koskaan ei tiedä, milloin kukin täältä lähtee.”
Elonkerjuu-yhtyeen tuore Kahden maailman välissä -albumi on kunnianosoitus edesmenneelle basisti Antero Naalille ja samalla uuden ajanjakson alku yhtyeelle.
Antero Naali esiintyi viimeisen kerran Elonkerjuun kanssa Seinäjoella lokakuussa 2023. Pian keikan jälkeen hänellä todettiin nopeasti edennyt syöpä.
Reilun kahden kuukauden päästä viimeisestä keikasta Lenni Paarma oli ystävänsä vierellä Vaasan keskussairaalan saattohoito-osastolla. Elinaikaa oli enää vähän, eikä mitään ollut enää tehtävissä.
”Katsoimme porukalla tv:stä lätkämatsia ja yritimme pitää fiilistä yllä. Syötiin sipsiä ja juotiin jaffaa”, Lenni Paarma kerto.
Surutyön aikana Elonkerjuun jatko tuntui toissijaiselta. Paarman mukaan bändin jatko oli vaakalaudalla vuoden päivät.
Paarma ja Naali olivat sydänystäviä. He perustivat ensimmäisen bändinsä vuonna 1983, jolloin Paarma oli 12-vuotias ja Naali kaksi vuotta vanhempi. Sen jälkeen he soittivat Kuudennusmiehissä ja myöhemmin Elonkerjuussa.
”Olimme hyvä tutkapari keikoilla. Lisäksi jaoimme keikkareissuilla saman hotellihuoneen. Olen nukkunut hänen kanssaan enemmän öitä samassa huoneessa kuin kenenkään naisen kanssa.”
Paarma kertoo muistelevansa päivittäin ystäväänsä. Suru on muuttanut muotoaan, ja yhä useammin hauskat muistot nousevat pintaan.
”Ana oli hyvin pedantti ja pikkutarkka tietyissä asioissa.”
Uudella levyllä kuullaan tuttua ja tarttuvaa Elonkerjuuta. Iloisemman poljennon vastapainona on Anan muistolle omistettu, Kun aikas mennä on.
Naalin soittoa kuullaan levyn viidellä raidalla. Loput on äänitetty yhtyeen uudella kokoonpanolla, johon Juha Lagström palasi toiseksi laulajaksi vuonna 2024.
Naalin kuoleman jälkeen Paarma teki hiljaisen päätöksen: hän ei enää jatka Elonkerjuun rumpalina. Nyt hän soittaa yhtyeessä akustista kitaraa, joka on hänelle tuttu soitin jo lapsuusvuosista asti.
Paarma on työskennellyt musiikin parissa nuoresta lähtien. Kauppaoppilaitoksen käytyään hän oli kolme vuotta töissä vaasalaisessa levykaupassa. Hän muistelee kaiholla 90-luvun alkua, jolloin levykaupan eteen saattoi muodostua aamuisin jono.
90-luvun puolivälissä Paarma valmistui hammasteknikoksi. Hän valmisti hammasproteeseja kymmenen vuoden ajan. Sitten Lauri Tähkä ja Elonkerjuuta vietiin niin lujaa, ettei hän kerennyt päivätöihin.
”Minulla oli hyvä pomo. Sain mahdollisuuden tehdä proteeseja silloin kuin kerkeän. Lopulta minun oli ilmoitettava, että katson tämän rokkikortin loppuun.”
Paarma on monessa mukana. Hän omistaa äänentoistopalveluja tarjoavan A2-tuotannon. Lisäksi hän pyörittää Saaristoravintola Ukkokaria yrittäjäkumppaninsa Juuso Aholan kanssa. Vaasan Gerbyssä sijaitsevalla Ukkokarilla järjestetään live-keikkoja, joten Paarma toimii myös keikkajärjestäjän roolissa.
”Työt ovat melko hyvin järjesteltävissä, mutta välillä ne kasaantuvat samoille päiville ja tunnit loppuvat kesken. Silloin on pyydettävä apua.”
Sadan metrin päässä mantereesta sijaitsevaan Ukkokariin piti kulkea vuosia veneellä ja välillä käytössä oli köysilossi. Viime vuonna hehtaarin kokoiseen saareen valmistui silta.
”Tämä saaristoravintola oli ihan pähkähullu idea. Aluksi meidän piti kaataa metsää ja ruopata rantaa kaivinkoneella, että pääsi edes veneellä. Onhan se kiva tarjota ihmisille elämyksiä. Tämä on autenttinen keikkapaikka myös esiintyjille.”
”Suomen kesä on täynnä kaikenlaisia kissanristiäisiä, ja sehän vasta hienoa onkin esiintyjän kannalta. Pienissä kyläjuhlissa on aina omanlaisensa meininki.”
Paarma viettää puolet ajastaan saaristomökillään Vaasan edustalla.
”Menen mökille aina kun ehdin. Siellä aika kuluu askareissa ja biisinteossa. Meri on minulle tärkeä elementti, enkä voisi kuvitella asuvani järvi-Suomessa. Etenkin alkukevät ja loppusyksy ovat hienoa aikaa, kun merellä on hiljaista. Silloin kuulee omat ajatuksensa.
Elonkerjuulla on edessään vilkas keikkakesä. Festivaalien lisäksi yhtye esiintyy muun muassa jokkiskisoissa ja sikajuhlissa.
”Suomen kesä on täynnä kaikenlaisia kissanristiäisiä, ja sehän vasta hienoa onkin esiintyjän kannalta. Isot festivaalit ovat hyvin paljon samanlaisia, mutta pienissä kyläjuhlissa on aina omanlaisensa meininki.”
Elonkerjuun läpimurtoalbumin Tuhannen riemua julkaisusta on kulunut ensi vuonna kaksikymmentä vuotta. Nyt yhtyeen keikoilla käy nuoria aikuisia, jotka olivat tuohon aikaan lapsia.
Kun Paarma katsoo taaksepäin, tärkeimmät asiat eivät liity kaupalliseen menestykseen.
”Olen saanut elinikäisiä ystäviä ja kokenut veljeyttä. Myös se on ollut aina hienoa, kun joku kappale on saanut ihmisen nousemaan alhosta. Nyt päästämme vanhasta irti ja menemme etiäppäin”, Paarma summaa.
Elonkerjuun Kahden maaliman välissä -levy ilmestyi toukokuussa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat