
Tamperelainen Tiia Lehtelä etsi pitkään talviasuttavaa vapaa-ajan asuntoa lähiseudulta.
Avopuoliso Tomi löysi myynti-ilmoituksen netistä. Siinä Ylöjärven Viljakkalassa kaupattiin 40 neliön hirsimökkiä hintaan 85 000 euroa. Esitteessä luki ”Valmis kokonaisuus, ympärivuotiseen käyttöön.”
Kun pariskunta saapui keväällä 2025 pienen hirsimökin pihaan, se oli ihastusta ensisilmäyksellä.
”Totesin melko pian, että laitetaan tarjousta tulille, jos rakennus on hyväkuntoinen”, kertoo Lehtelä.
Näin oli, joten kaupat syntyivät.
1 600 neliön tontilla sijaitseva loma-asunto on niin sanottu kuivan maan mökki, mutta Kyrösjärven uimarannalle kävelee viidessä minuutissa.
Päärakennuksessa on viihtyisä oleskelutila, kylpyhuone ja keittiönurkkaus sekä yläparvella paljon nukkumatilaa.
Lämpöä tuovat ilmalämpöpumpun lisäksi sähköpatterit sekä takka, joka aiotaan muuttaa varaavaksi syksyllä. Ulkona on nukkuma-aitta perheen teini-ikäiselle pojalle.

Vapaa-ajan asuntojen varustelutaso on kehittynyt merkittävästi, ja vanhoillekin loma-asunnoille halutaan lisää mukavuuksia. Moni ihminen ihastuu ostohuumassa usein pintapuolisiin asioihin tai maisemaan, kun taas rakennuksen kunto ja turvallisuusasiat jäävät taka-alalle.
Lehtelä etsi talviasuttavaa mökkiä, jossa on 2000-luvun teknologiaa. Plussaa tuli betonilaattaperustuksesta, koska se helpottaa varaavan tulisijan toteuttamista tulevaisuudessa.

Vaikka rakennuksen 26 vuotta vanha vesijärjestelmä ei ollut teknisesti vielä käyttöikänsä päässä, LVI-ammattilaisena hän päätti uusia kaikki vesijohdot päävesisulusta alkaen.
”Huomasimme, että vessanpönttö oli vuotanut ja täyttänyt umpisäiliön. Vaihdoimme uuden pytyn ja laatoitimme lattian.”
”Vaikka mieheni työskentelee laatoittajana, halusin laatoittaa puolet lattiasta itse. Se sujui ensikertalaiselta ihan hyvin, mutta ei sentään urakkatahdilla”, Lehtelä naurahtaa.
Vaikka mieheni työskentelee laatoittajana, halusin laatoittaa puolet lattiasta itse.
Vesiliitännöillä varusteltu vapaa-ajan asunto tuo monelle omistajalle ylimääräistä huolta etenkin kovilla pakkasilla, eikä Lehtelä ole poikkeus. Ratkaisuksi hän keksi hankkia etäohjattavan web-kameran.
Kameran avulla Lehtelä voi tarkistaa lämpömittarista talon sisälämpötilan. Kääntämällä kameran toiseen suuntaan hän näkee keittiöön pintavetona asennetun päävesiputken.
”Jos jotain moksahtaisi hajalle, näkisin tulvivan veden kotisohvalta käsin. Kamera maksoi 40 euroa ja nettiyhteys kustantaa viisi euroa kuussa. Se on pieni hinta siitä hyvästä, että saan nukuttua yöni rauhassa.”

Lehtelä on kohdannut työssään vesivahinkoja. Yhdessä tapauksessa mökin omistaja jätti putkiston tyhjentämättä talvikaudeksi. Ilmalämpöpumppu oli sammunut sähkökatkoksen takia ja siksi putket olivat jäätyneet.
”Teimme mökille käyttövesiremontin ja asensimme sulut putkien tyhjennystä varten. Jos rakennukseen tulee kunnan vesi tai tonttivesi, kannattaa asentaa myös saattokaapeli. Se pitää talvisin putket sulana”, Lehtelä vinkkaa.
Koen ammattiylpeyttä siitä, että pärjään naisena miehisellä alalla.
Vesivahingot olisivat usein estettävissä yksinkertaisilla varotoimilla. Hän noudattaa säännöllisiä rutiineja mökiltä poistuessaan.
”Päävesisulku kannattaa sulkea aina, kun lähtee yöksi pois. Täällä on sulut molemmin puolin vesimittaria. Suljen myös ennen vesimittaria olevan kahvasulun. Tämän jälkeen tyhjennän veden hanoista.”

Lehtelä on aina tykännyt käsillä tekemisestä. Hän valitsi ala-asteella puukäsityön luokkansa ainoana tyttönä. Hän valmistui hiusmuotoilijaksi ja työskenteli vuosia kampaamo- ja ravintola-alalla.
Syksyllä 2020 Lehtelä irtisanoutui ylöjärveläisestä kahvilasta ja oli menossa töihin äitinsä kampaamoyritykseen. Kahvilassa käynyt kahvipaahtimon edustaja kertoi kuulleensa, että myös paikallisessa LVI-yrityksessä olisi ahkeralle tekijälle töitä.
”Selvitin, mitä LVI-ala pitää sisällään. Soitin yrittäjälle ja kysyin oppisopimuspaikkaa. Hän suostui, ja aloitin opinnot samana syksynä.”
Putkiasentajan ammatti edellyttää laaja-alaista erikoisosaamista, jota opitaan pääosin käytännön työn kautta. Lehtelä koki alkuvaiheessa epävarmuutta, mutta puolen vuoden jälkeen työtehtävät alkoivat sujua.
Lehtelän erikoisalana ovat omakotitalojen käyttövesi- ja lämpöverkkoremontit.
”Saatan mennä kolmikerroksiseen taloon, jonne suunnittelen itsenäisesti putkistojen reitit, läpivedot ja patterien sijainnit. Sitten tilaan kaiken tarvittavan materiaalin.”
Lehtelä työskentelee LVI Kurikka oy:ssä. Hän on ainoa nainen 80 asentajan joukossa. Hän kehuu työpaikkansa ilmapiiriä ja kannustaa muitakin naisia tekemään muita kuin perinteisiä uravalintoja.
”Koen ammattiylpeyttä siitä, että pärjään naisena miehisellä alalla. Siinä ollaan hetken aikaa rinta rottingilla, kun pystyy tekemään ison työurakan itsenäisesti alusta loppuun.”


Lehtelän toinen mökkikesä on alkanut, ja tontin laidalta kuuluu iloista kaakatusta: uudessa kanakopissa tepastelee maatiaiskanoja ja orpington-kukko.
”Sain helmikuussa idean kanakopista. Suunnittelin sitä hieman paperille ja sen jälkeen rakensin sen reilussa viikossa. Kanalan pitäminen lähti kivasti käyntiin, ja hankimme jo alkuvaiheessa lisää kanoja.”
Lehtelä sanoo kyllästyneensä lähiöelämään. Hän mieltää mökin jo ensisijaiseksi kodikseen. Tänä kesänä suunnitelmissa on puhkaista seinä ja tehdä kuistista lämmintä lisätilaa.
Työleirin tuntua yritetään välttää, joten remonttien ohessa grillataan, saunotaan ja käydään uimassa viereisellä järvellä.
”Pidän kukkien hoidosta ja kasvimaan pidosta. Aion leipoa tänäkin kesänä piirakoita omista raparpereista ja marjoista”, Lehtelä kaavailee.